Syvä hiljaisuus

Heipparallaa! Pitkästä aikaa etten sanois. En oo vieläkään saanut mitään aikaiseksi siinä video asiassa. Viime viikko meni siis sohvan pohjalla köllötellessä sillä minuunkin iski se ihana influenssa, perhana. Tuli käytyä Myyn kanssa maanantaina vain agilityssä, mutta sekään ei taas ollut mikään järin fiksu veto.

Tässä postauksessa olisi tarkoitus käydä vähän läpi niitä treenejä, joista en ole ehtinyt vielä siis kertoa. Eli Aadan parin viikon takaiset agiliidot ja näyttelytreenit sekä ne Myyn viikon takaiset agiltytreenit.

Kerron nyt lyhyesti, kun en jaksa sen tarkempia selostuksia kirjoittaa. Aadan näyttelytreenit meni aika kehnosti. Agilityhullu koirani ei sitten yhtään malttanut liikkeissä keskittyä. Halusi vain kentän toisella puolella treenaavien agiliitäjien joukkoon ja sen kyllä kuuli ja näki kaikki. Pöytäkäyttäytyminen sen sijaan oli nättiä, joten kyllä joku asia onnistuikin.
Agilityssä tehtiin puolestaan valsseja ja puomia. Aada oli jotenkin normaalia hullumpi tapaus. Keskittyminen oli mielestäni huonompaa. Meinasi koko ajan varastaa ja juoksi pari kertaa yhden takaakierron niin pitkäksi, kun korvat taas jäi jonnekkin matkalle. Saatiin kuitenkin asia korjattua, kovemmalla komennolla. Puomi meni ihan ok. Stoppasi kontakteille oikein nätisti. Vähän olisin toivonut terävyyttä lisää, mutta eiköhän sitä saada varmuuden oheistuotteena.

Myyn kanssa ei sitten mennytkään niin hyvin. Ajattelin, että tauko olisi tehnyt hyvää. Ei kuitenkaan ollut tapahtunut mitään. Liekö se jotenkin jumissa tai jotain. Voisin ehkä olla hierojan paikka. Oli nimittäin sen verran hidasta menoa. Voi olla, että alkava influenssa hieman lannisti tunnelmaa. En ollut niin skarppina. A oli ehkä se suurin ongelma ja siitä vähän päättelinkin, että josko tuo koira onkin jumissa. A:n alta meni putki ja Myy haki koko ajan sen eikä ollenkaan meinannut mennä A:ta. Sain sen kuitenkin lopulta menemään, mutta ei se helpolta näyttänyt. Hienosti Myy kuitenkin jaksoi porhaltaa.
Lyhyemmällä radalla, oli jotain perus settiä. Valsseja, persjättöjä ja takaaleikkauksia. Niissä ei ollut ongelmia ja tehtiinkin se vain kerran läpi, kun oma kunto oli nii heikko. Sen jälkeen vain kohti kotia lepäämään.

Tälläkin viikolla jäi treenit välistä. Päätin, että puolkuntosena en lähde treenaamaan. Haluan tästä järkyttävästä yskästä ensiksi eroon tai mistään ei tule mitään.

Yritän ottaa asiakseni jossain vaiheessa ne hitsin videot.

Ei mitään parasta menoa

Tulee taas tämmönen kiva pitkä postaus, kun oon taas ollu laiska bloggaaja.
Viime viikon näyttelytreeneistä ja Aadan agilitytreeneistä aion kyllä kertoa seuraavassa postauksessa.

Myy

Muutaman viikon takaiset agilitytreenit Myyn kanssa ei ihan menny niin kuin ajattelin. Alku treeni pikkuradalla meni hyvin ja siihen olin tyytyväinen, mutta pidempi rata ei kyllä sujunut tällä kertaa yhtään. Sieltä löytyi kuitenkin onnistumisia. Kokonaisuus ei vaan oikein iskenyt.

A:n kanssa oli isoimmat ongelmat. A:n alta meni putki ja sinnehän se Myy yritti jatkuvasti. Semmoista punnertamista taas. Samoin kepit meni päin prinkkalaa ja vielä helpommalta puolelta. Noh ei aina voi onnistua :D

Nii ja ei ne kisatkaa 14.päivä lauantaina kovin hyvin menneet. Hyllytettiin molemmilta radoilta ja oli kyllä niin vaivalloista menoa. Molemmat ongelmaesteet pituus ja muuri olivat kummallakin radalla. Nehän eivät sujuneet ollenkaan. Yleensä aina ennen rengas on ollut yllättävän varma, mutta tällä kertaa molemmilla radoilla reunasta ohi, great!! Hypyt suoritti oikein hyvin ja keinu oli ihan super hieno kummallakin radalla! Noin yleisesti radat tuntuivat helpoilta. Jostain syystä hurjan montaa nollatulosta ei kuitenkaan nähty.

Nyt on jäänyt pari kertaa välistä, mutta yleensä tauko on tehnyt Myylle tosi hyvää.

Aada

Agilitytreeneissä muutama viikko sitten torstaina olikin juoksua, juoksua ja juoksua. Oli hurjan pitkä kuuden hypyn suora jonka päässä U:n muotoinen putki ja sama hyppysuora takaisin.
Oli kyllä vähän jalat koetuksella. Tehtiin varmaan kolme-neljä kertaa sama homma vuorotellen. Meidän suoritus parani joka kerralla. Aluksi olin hieman ehkä myöhässä ja Aada kyseli vähäsen parin hypyn välissä. Eteen menoa en ole sille vielä kunnolla ehtinyt opettaa, jonka pistän kyllä työn alle. Viimeinen suoritus oli kaikkein hienoin, kun Aada ei enää ollenkaan kysellyt vaan meni eikä meinannut! Ei noista suorista muuten tule yhtään mitään. Tuli otettua vielä muutaman kerran verkkokepit, joissa ei ollut ongelmia. Jalat oli kyllä hapoilla treenien jälkeen, mutta fiilis oli loistava! :D

15.päivä sunnuntaina lähdin ajelemaan sinne lahteen ryhmänäyttelyyn katsomaan yhtä Aadan pentua Cesiä. Pääsin myös toimittamaan handlerin virkaa. Cesi esiintyi mainiosti. Tuloksena hienosti ensimmäisestä Cesin virallisesta näyttelystä ERI ja arvostelu mitä parhain. Ei mitään negatiivista.

Agilitytreenit pari viikko sitten Aadan kanssa meni taas hirmu kivasti. Sain myös vähän videollekkin onnistumisia ja omia sähläyksiä :D Ainoa, että ekalta radalta video ei onnistunut. Mun tuurilla juuri silloin, kun onnistuttiin tosi hyvin. Olin vähän urpo ja neuvoin äitille kameran käytön päin h****ttiä. Sain kuitenkin jotain materiaalia vihdoin ja viimein.

Päätin kuitenkin, että lisäilen ne videot eri postauksessa. En saanut niitä lisättyä jostain kumman syystä niin pitää ensin ratkoa se ongelma jossa voi mennä hetki, kun en oikein hallitse tommosia juttuja :D Piti hoitaa sekin homma viikonloppuna, mutta en taas ehtinyt. Niistä sitten näkee vähän paremmin mitä siellä treeneissä oikein tehtiin. Puomista ei tullut otettua videota, mutta tehtiin ekaa kertaa ilman hihnaa ja Aadan kontaktit alkaa jo sujua tosi hyvin!!

Töppöstä toisen eteen!

Torstaina alkoi taas Aadankin agilitytreenit. Oli kyllä semmoiset juoksupainotteiset treenit, että huhhuh. Sai oikein kunnolla pistää jalkoihin vauhtia. Aadakaan ei meinannut pysyä karvoissaan. Ekalla suorituskerralla tapahtui jotain käsittämätöntä. Aada jätti radan kesken ja lähti metsästämään jotain edellisen päivän näyttelytreenien jäljiltä jääneitä hajuja. Jäin vain tuijottamaan silmät soikeina, että mitä juuri tapahtui. Annoin Aadalle kovalla äänellä pienen kurin palautuksen ja sitten homma alkoihin rullaamaan. Mentiin eikä meinattu. Aada hakee jo tosi kivasti mm. putken. Se oli taas vähän semmoinen U:n muotoinen kuvio ja lopussa oli kolmen hypyn suora. Kutakuinkin näin hyppy-hyppy-putki ja se loppusuora. Noi alun hypyt ei kuitenkaa ollu peräkkäin vaan eka hyppy suoraan ja toiselle hypylle käännyttiin hieman oikealle.

Tehtiin kahdella eri tavalla. Ensin siten, että itse ohjasin koko ajan radan sisäpuolella ja toisella kerralla tehtiin persjättö putken jälkeen. Persjättö oli selkeästi parempi vaihtoehto, kun itse sain vähän enemmän aikaa toimia eikä tarvinnut oikein varmistella sitä loppusuoran ekaa hyppyä :)
Aada oli niin mahtava jälleen kerran.

Loppuun mentiin vielä verkkokeppejä. Aadalla ei ollut mitään ongelmaa, kun ne oli sille jo aika tuttu juttu. Hienosti pujotteli.

Perjantaina lähdin sitten pitkästä aikaa mätsäriin. Mukaan lähtivät Aada sekä Karoliina ja Nemo. Oli taas semmoinen päivä, että muistin taas miksi käyn niin harvoin mätsäreissä. Inhoan sitä odottamista niin paljon. Aamukin alkoi kaikkea muuta, kuin rauhallisesti. Nukuin hienosti pommiin. Tarkotus oli lähteä joskus 9.45 ja meitsi ponkasee paniikissa ylis 9.10. Eikä ollut edes kamojakaan katottuna kasaan. Mä oon niin hyvä aina tässä valmistautumisessa. Päästiin kuitenkin matkaan joskus 10 maissa. Paikan päällä ilmottauduttiin ja tehtiin leiri. Jonka jälkeen alkoi se "paras" osuus eli odottaminen. Oma vuoro tuli kuitenkin ihan siedettävän nopeasti. Aadan liikkeet oli mielestäni oikein nätit, pöydällä iski taas jänskätys ja väisti tuomaria aika paljon. Olen kuitenkin tyytyväinen suoritukseen kokonaisuudessaan. Sininenhän sieltä napsahti kouraan, mutta sillä nyt ei ollut mitään väliä.

Päätettiin Karoliinan kanssa olla hulluja ja jäädä venaamaan vielä sinisten kehää, joka oli ehkä pikkunen virhe. Pieniä koiria oli niin jumalattoman paljon, että ooteltiin sitä sinisten kehää joku kolme tuntia. Alko vähän puuduttamaan. Lisäksi oli vielä vähän kylmä ja ihan armoton nälkä. Sitten, kun se sinisten kehä vihdoinkin alkoi niin tuomari ei pahemmin meitä edes vilkaissut ja passitti saman tien pihalle. Osasin sitä kyllä odottaakin, joten kysymys kuuluukin miksi hitossa jäätiin venaa sinne kolmeks ylimääräseks tunniks :D Ei siinä mitää, oikein mukava päivähän se noin muuten oli. Kiitän seurasta Karoliinaa ja Nemoa ;D Yksin olisin ehkä kuollu sinne.

Tokoilua aika huonolla menestyksellä

Käytiin nyt vihdoin ja viimein viime viikolla vähän tokoilemassa Karoliinan ja Nemon kanssa. Tässä taas näki, että vois vähän useemmin panostaa tohon tokoiluun. Aadan keskittyminen oli niinku käsittämättämän huonoa. Oli kyllä uusi treenailupaikkakin, mutta kuitenkin. Huomio kiinnittyi aina kaikkiin ohikulkeviin ihmisiin ja oli muutenkin jotenkin levoton. Ei nyt mitään kummempia juttuja tehty. Seuraamista, jääviä, luoksari ja vähän noutoa. Seuraaminen oli ihan ok, katsekontakti tippui välillä ja aika ajoin oli paikka vähän hukassa. Jäävät näytti jo paremmalta, maahanmeno voisin olla silti vieläkin ripeämpi. Seisominenkin meni ihan jees. Luoksetulo ei ollut mikään kovin nätti. Vähän liian kankeaa toimintaa. Treeneissä oli yksi aivan järisyttävä ylläri. Aada toi ekan kerran noutokapulan ihan käteen asti! En tiedä mitä sen päänsisällä on syttynyt, mutta olin niin iloinen. Olenko vihdoin ja viimein saanut noutavan koiran?? Enkä ole edes mitään tehnyt tuon asian eteen. Aivan törkeästi on asioita mitä pitää vahvistaa ja hioa...aika moni asia on pääpiirteittän kunnossa, mutta kun se ei riitä.

Mellullakin riitti energiaa, se juoksi onnellisesti pitkin kenttää. Sen kanssa hieman vedettiin överiksi ja riehuttiin ja leikittiin. Kokeilin senkin kanssa noutoa. Mellunkin kanssa tapahtui ihme! Se meni jopa hakemaan sen kapulan mitä se ei ole ennen tehnyt. Siinä on kuitenkin yksi ongelma. Mellu noutaa sen kapulan siten, että roikottaa sitä siitä paksusta päästä :D En tiedä mikä siinä on, kun ei tykkää nostaa kapulaa siitä ohuesta kohdasta. Se on kyllä hassu koira. Myy sai tällä kertaa katsella sivusta. Käytiin vielä pieni lenkki treenien päätteeksi. Oli kyllä ihan kiva treenailla pitkästä aikaa tokoakin.

Vuosikin vaihtui ihan mukavissa merkeissä. Itse lähdin kavereiden kanssa ulos ja koirat jäivät kotiin kuuntelemaan radiota.

Vuoden ekat agilitytreenit Myyn kanssa sujuivat taas mallikkaasti. Nyt se kisainto vain kasvoi entisestään. Kokeilin pitkästä aikaa tehdä koko radan 30 cm esteillä. Eikä niissä ollut minkäänlaista ongelmaa. Hyvin ja vauhdikkaasti Myy silti suoriutui. Kyllä sinne mahtui virheitäkin. Pituus ja muuri luonnollisesti, sekä kepeissä oli jotain häikkää. Yllätyksiäkin koettiin. Muurin sai suoritettua taas uskomattoman hienosti parin uusinnan jälkeen. Vähän vain otti kosketuksen niihin palikoihin, mutta ei kuitenkaan pudottanut! Ja voi sitä onnenpäivää, kun Myy meni myös pituuden niillä kahdella palalla! Siinäkin kyllä tarvitsi muutaman kerran, että onnistui. Kumpa se vihdoin tajuaisi, että se pitää hypätä joka kerta eikä vaa fuskata ja juosta yli ;D 


Päätin nyt sitten ilmoittaa Myyn sinne kisoihinkin, jotka on tuossa 14.päivä. Jännittää jo nyt.

Perjantaina sitten mäntsäriin Aadan kanssa. Katsellaan miltä se pöytäkäyttäytyminen siellä näyttää.

Joulu on jo ovella

Taas on kulunut kiitettävästi aikaa viime postauksesta. Yritän jotenkin saada asiani tiivistettyä. Olin taas kirjoitellut treeneistä aikasemmin jo, mutta ei tullut  sitten julkaistua. Elättelin toivoa josko saisi noista koirista napattua muutaman kuvat. Turha toivo. On niin mustaa ja märkää, että mieluummin jätän kuvat ottamatta. Oottelen niitä nättejä lumisia maisemia. Muutamana päivänä sattui ihan kivat kelit. Enkös silloin ollut kuitenkin töissä ja vihdoin ja viimein päästessäni kotiin oli jo sen verran pimeää, että ei oikein huvittanut kuvailla. Toi armoton koirien kuivailukin, joka lenkin jälkeen alkaa pidemmän päälle ottaa kunnolla aivoon. Pikku pakkanen ja puuterilumi olis just jees!

Palaillaan kuitenkin niihin treeneihin ja taas mennään kovin agilitypainotteisesti. Ensi viikolla yritetään tokoilla, kun on joululomakin ja agility tauolla.

Aadan kanssa on treeneissä päässyt taas juoksemaan oikein urakalla. Onneksi olen kuitenkin suht vikkelä jaloistani kiitos futiksen, mutta ei sekään aina pelasta. Paljon ollaan kuitenkin kehitytty ja saatu onnistumisia. Mun pitää vain kehittää ryhtiä. Tuppaan aina kumartelemaan vähän liiankin innokkaasti, vaikka pitäisi yrittää olla vähän pystymässä. Tarvitsisin varmaan jotain muistuttavia sähköshokkeja, kun kumarran. Uudet kuviotkin  ovat välillä tuottaneet tuon sähikäisen kanssa päänvaivaa, mutta niistäkin selvittiin. Ensi vuoden puolella jatketaan taas samanlaisella teholla. 

Myynkin viimeiset treenit ennen lomaa menivät oikein hyvin. Itse olin vain jostain syystä välillä vähän omissa ajatuksissa niin unohdin välillä kertoa Myylle mihin pitää mennä. Oli pitkä kisanomainen rata. Ilmeisesti Saviojan rata edellisen viikonlopun kisoista. Päästiin tekemään se kaksi kertaa. A:nkin Myy suoritti taas reippaasti ja vauhti oli kohdillaan. Ei valittamista. Kisoihin en ole vielä Myytä ilmoittanut, mutta kerkeän vielä ensi viikolla jos nyt päätän mennä. Innostusta ainakin löytyisi.

Sen kummempia tavoitteita en ensi vuodelle ole asettanut. Aadan kanssa ainakin olisi tarkoitus startata tokokisoissa tuossa jossain vaiheessa. Toivon kuitenkin ensi sijaisesti, että pysytään terveinä ja vältyttäisiin suuremmilta takapakeilta.

Nyt keskitytään lomaan tai no minä ainakin sekä jouluun muutenkin ja syödään itsemme ähkyn partaalle. Sitten seuraavaksi koittaakin jo se monen koiran painajainen, uusivuosi! Itseltänihän löytyy rakettihullu, hieman paukkuarka ja paukkuarka. Sinäänsä hassua, että tuo rakettihullu on aina niin rauhallinen Mellu. Mikä vierastaakin monia asioita, mutta raketit saa sen ihan sekaisin. Se haluaa jahdata ja olla vain ulkona menossa mukana, kun raketteja ammutaan. Näin meillä, mites muilla?? :D

Tähän loppuun vielä perinteinen joulupotretti koko poppoosta!

Pampampam!

Reilu viikko sitten torstaina oli taas Aadan treenipäivä. Voi hitsi, että ärsytti. Hyvinkäällä sattui juuri silloin olemaan jotku armeijan sotaharjoitukset ja ihan siinä treenihallin lähellä vieläpä. Siellä niitä sotilasukkoja seisoi paikoillaan ja pauke kuului. Oiva paikka pitää jotain ihme sotaharjoituksia. Lähdimpä sitten lämppälenkille Aadan kanssa. Vähän lukkoonhan se pauke sitten vetikin tuon koiran. Kulki ihan jalan vieressä ja tiiraili ympärilleen vähän säikkynä. Siinä vaiheessa ajattelin, että nyt taitaa mennä treenit vähän männikköön. Onneksi se siitä sitten vähän keräsi itseään, kun mentiin halliin sisään. Oli kyllä huomattavissa normaalia enemmän levottomuutta ja aivot narikassa toimintaa. Eikä syy voi olla mikään muu, kun se ulkona ollut pauke. Saatiin kuitenkin aikaiseksi oikein onnistuneet treenit. Ei ollutkaan mitään takaaleikkausjuttuja niinkuin oletin.

Tehtiin yhtä rataa molempiin suuntiin. Tässä vaiheessa taas kiroan puuttuvia ratakuvia. Hitsin vaikee selittää tällee kirjottamalla vaan. Radalla oli semmoinen S muotoinen putki. Onkse nyt olevinaan se mutkaputki, kun oon ollu vähän ajatuksissani, että oon aikasemmin selittäny mutkaputkesta vaikka oon tarkottanu U:n muotoista putkea :D mutta kuitenkin toi oli nyt ihan uuden mallinen putki Aadalle.

Se oli aika jännä miten Aada suoritti sen putken ongelmitta, kun ohjasin sitä putken vasemmalta puolelta. Oikealta puolelta ohjattuna se kääntyi ekassa mutkassa koko ajan takaisin. Mikä lie siinä oli sitten se kummajainen. Kyllä se sitten pitkän hinkkaamisen jälkeen suostui menemään sieltä läpi. Pöydälle stoppasi törkeen hyvin. Radalla ollut yksi kaarros vähän levisi pari kertaa pitkäksi, kun en antanut ohjeita ajoissa.
Lyhyt ja aika helppo ratahan se oli, mutta intoilen nyt kuitenkin. Tehtiin loppuun oikein nätti puhdas suoritus. Itsekkin pysyin jopa mukana ;D

Loppuun vielä vähän keppejä. Aada alkoi olla jo tosi naatti ja ei se kauheasti enää jaksanut päätänsä mihinkään keppien ajatteluun vaivata ja vähän sen näköistä se meneminen sitten olikin :D

Viikonloppu hurahtikin sitten messarin merkeissä. Aamusta iltaan siellä tuli palloiltua ympäriämpäri. Olin tosin vain turistina. Shoppailtua tuli vähän kaikenlaista pientä mm. uudet halvat kupit, aadalle nahkahihna, leluja, herkkuja, suihkepullo sekä kätevä namipussi mihin saa numerolapunkin kiinni :)

Ainiin oon unohtanu kertoa mikä Myystä on tullut....roskisdyykkari itse. Se on oppinut avaamaan keittiön roskiksen oven ja tonkii sieltä kaikkea mahollista. Viimeksi se oli uiskennellut ruokapakkauksessa missä oli ollut kiinalaista. Mä en tajua mistä se oikeen keksii aina noita uusia tempauksia. Onko se jonkinlaista huomionhakusta toimintaa. Todella turhauttavaa. Pitää varmaan yrittää kehitellä, joku "lapsilukko" hemmetti soikoon.

Viime maanantain agit meni Myyn kanssa taas vaihteeksi mainiosti. Alku oli ehkä pikkuisen tahmea, mutta kyllä se oikea vaihde sitten löytyi. Ehkä alan jatkossa harrastamaan sitä, että lähden Myyn kanssa yhtäaikaa lähdössä. Se saa siitä huomattavasti enemmän vauhtia. Paikallaolo tuntuu vain pienentävän virettä.
Ratoja oli kaksi. Oli onnistumisia ja muutama epäonnistuminenkin, jotka pistetään yllättäen oman ohjauksen piikkiin. Kerron nyt vähän ympäripyöreesti. Myy oli aluksi vähän tahmea. Ei siinä oikean vaihteen löytämisessä onneksi kauaa kestänyt. Selkeästi parempi tapa meillä on lähtea suorittamaan rataa yhtäaikaa, ilman mitään paikallaoloja. Myy syttyy huomattavasti paremmin. Virheet suurimmaksi osaksi pistetään ohjauksen piikkiin, mutta keppivirhe oli ihan Myyn oma vika. Keskittyminen oli jossain muualla. Persjätöt ja käännökset onnistuivat kivasti. Välistäveto meni aluksi vähän reisilleen, mutta saatiin sekin onnistumaan.

Kerron seuraavassa postauksessa Aadan viime viikkoisista treeneistä muuten tämäkin postaus venähtää taas ihan järkyttävänä pituiseksi. Tää blogiin kirjottaminen on selkeesti alkanut olemaan aika vaivalloista. Ehkä tää tästä joskus taas alkaa sujumaan :D

Piiitkä postaus tiedossa

Joo ei tää postaustahti näköjään yhtään nopeammaksi muutu :D kirjottelen aina näitä valmiiksi, mutta en kuitenkaan julkaise. Ärsyttää, kun ei ole oikein kuvia ja tiedän miten kankeeta on lukea pelkkää tekstiä. Voishan tossa, joku kaunis päivä kaivaa kameran esiin ja alkaa vähän kuvailemaan.

Juoksujen aiheuttaman tauon jälkeen palattiin pari viikkoa sitten taas agilityssä tositoimiin aadan kanssa. Tehtiin ihan yksinkertaisia juttuja, joka oli ihan hyvä vaan niin sai aadakin vähän muistella vanhoja opittuja asioita. Vähän Aada vaikutti normaalia kankeammalta. Positiivista oli, että ryhmäkavereille ei kovin paljoa rähjännyt. Ensimmäinen pätkä oli semmoinen suht suora. Yksi ansa siihenkin oli sisällytetty johon sitten tokalla kerralla kompastuttiinkin. Eli kakkos hyppy ei ollut ihan suorassa linjassa vaan siellä häämöttikin kolmosena oleva muuri. Lähtö tapahtui siis pöydältä. Eka kerta meni ihan nätisti, mutta tokalla kerralla tapahtui sitten se moka. Jotenkin ohjaus jäi vähän vajaaksi ja aada ohitti sen kakkos hypyn ja oli menossa muurille. Uudestaa ja sitten mentiinkin vauhdilla oikein. Putkeen se ampui niin lujaa että törmäsi vähän siihen putken suuhun, mutta kyllä se sieltä kampesi itsensä ulos. Oli kyllä hieman hämmentynyt tapahtuneen jälkeen. En tiedä sattuiko Aadaa vähäsen, kun se oli sen jälkee hetken vähän vaisu. Unohti tapahtuneen kuitenkin aika nopeasti ja sitten ei ollut taas minkäänlaista ongelmaa.

Toinen osa lähti A:n edestä. Vinottain hyppy suoraan, itse valssasin ja sen jälkeen pari hyppyä ja pöytä. Vaikea selittää, kun ei ole mitään ratapiirrosta. Hienoa, kun Aada stoppaa niin nätisti pöydälle ja pysyykin siinä oikein hyvin.

Kolmannella pikku pätkällä treenattiin pussia. Milja palkkasi pussin suulla. Tarkoituksena oli se, että pussista tullaan suoraan ulos vaikka itse ottaisinkin etäisyyttä sivusuunnassa. Ei ole hyvä jos koira alkaa pussissa kääntyilemään ennen aikojaan tai muuten se voi jäädä sinne jumiin. Aadalle se tuntui olevan aika helppo homma. Pussiin irtoamisessa ei ollut moitittavaa. Ai miten niin mulla on ahne koira?? Vauhtia olisin toivonut asteen enemmän. Liekö vasta loppuneilla juoksuilla jotain osuutta asiaan, kun Aada oli vähän omituinen.

Viime viikon torstaina Aadalla oli ihan eri vaihde päällä. Hurjalla vauhdilla ja keskittymisellä se teki töitä. Oon niin onnessani, kun sen keskittymiskyky on parantunut tosi paljon. Alku hässäkkä oli vain semmoinen helppo U:n muotoinen pätkä missä oli hyppy-hyppy-mutkaputki-hyppy-hyppy. Aada irtosi aika kivasti putkeen ja voi jehna miten jaksankaan hehkuttaa sitä nopeutta, ah mä niin tykkään <3

Tehtiin myös välistä vetoa. Itse pitää vaan muistaa huolellisesti ohjata. Pari kertaa tuli turhia sähläysvirheitä, mutta ei mitää suuria ongelmia. Saatiin kuitenkin tehtyä muutama super nätti suoritus.

Uusi juttu oli pimeä putkenkulma. Aluksi vähän mielessä kolkutti, että noh hakeekohan se nyt sinne putkeen kuitenkaan. Milja kyllä sanoi, että Aadalle se ei varmaan ole mikään vaikea juttu. Oma luotto, kun on vähän hataralla pohjalla. Olis kuitenkin pitänyt uskoa. Eka kerta meni mönkään, joka oli täysin oman käskytykseni syytä. Sen, kun korjasin niin sitten mentiinkin tosi hienosti. Aada haki niin näppärästi putken ja lelulla palkkaus. Toimii ihan törky hyvin. Tällä viikolla on luultavasti tiedossa takaaleikkausta.

Myykin palasi taas agilitytreeneihin juoksujen järjestämältä tauolta. Tauot tekevät Myylle kyllä enemmän, kuin hyvää. Se on aina, kuin uudesti syntynyt. Tällä kertaa oli pitkästä aikaa kisamaiset treenit. Hitsi, kun mulla ei ole nyt radasta mitään kuvaa. Oli kyllä aika kiva rata. Myy suoritti hienosti myös A:n sen suuremmin punnertamatta. Nätin näköistä menoa. Kepeilläkin tuli muutama virhe sekä A:n alta menneen putken kielsi kerran, joka oli kylläkin mun virhe. Menin vähän liikaa putken eteen, jolloin Myy sitten lähti haahuilemaan A:n alle. Seuraavalla kerralla annoin vähän enemmän tilaa ja sitten se onnistui. Välistä vetokin tuotti vähän ongelmia, kun ohjasin jotenkin tosi hämärästi :D Myy jaksoi vetää kaksi kertaa radan tosi mukavalla nopeudella. Jäi kyllä tosi onnistunut fiilis treeneistä. Myy oli kyllä sairaan hieno!

Yritän ryhdistäytyä jossain vaiheessa myös tokonkin osalta. Se on jäänyt kyllä niin taka-alalle. Jotenkin ei ole ollut vain inspiraatiota treenaamiseen.

Eilen käytiin pyörähtämässä näyttelytreeneissäkin. Alun liikkeet meni jotenkin sinnepäin ei nyt mitään kamalaa eikä mitään huippu hyvääkään menoa. Pöydällä vähän väisti normaaliin tapaansa. Liikkeet sen jälkeen meni taas vähän niin ja näin, mutta ei sillä niin väliä :D sitten taas vähän jänisti, kun sitä tultiin maassa koskemaan. Oli kuitenkin reipas ja yllättävän rauhallinen! ei kovin montaa kertaa rähjännyt.

Taas puuttuu ne hemmetin kuvat! tosin löysin vasta eilen mun kameran joten ehkä saan tossa joku päivä uusia otoksia :)

Tänään olisi tiedossa vielä Aadan aksailut ja viikonloppuna onkin sitten taas messari. Sinne menen kyllä vain turistiksi.