Joulukiirettä

Otsikosta voikin jo vähän päätellä miksi täällä on ollu hieman hiljaista. Treeneistä en ole niin kerennyt kirjoittelemaan, kun aikaa on mennyt kaikkeen muuhun.
Viime viikolla tuli treenailtua pari kertaa. Keskiviikon agit ja näyttelytreenit ja torstain agit.
Keskiviikon agilitytreenit Myyn kanssa meni taas oikein mukavasti. Meitä oli taas aika vähäinen osanotto treeneissä, joten pääsi taas tekemään hyvät treenit. En uskaltanut Myyn kanssa tehdä vielä monia toistoja hypyillä, kun sillä silloin edellisellä kerralla ilmeisesti hieman venähti jalka. Ei sillä enään mitään oireita ollut, mutta mielelläni en ottanut sitä riskiä, että niin tapahtuu uudelleen. Pitäisi hieman ehkä paremmin treenailla tuota putkeenkin lähetystä. Se oli hieman tahmeaa. Kepit meni tällä kertaa hienosti, kun itse vain maltoin olla kiirehtimättä. Lopuksi otin vielä pari kertaa pituutta itsenäisesti. Se onnistui taas! Aluksi se oli vähän semmoista hakemista. Saatiin kuitenkin muutama onnistunut toisto.

Aadalla tosiaan on kyllä tällä hetkellä niin erilaisia treenipäiviä. Viime viikon treenit olivat taas niitä, jotka antoivat ilon aihetta. Näyttelytreeneissä näkyi valtavasti kehitystä pöydällä vaikka edellisellä kerralla tuntui, että kehitystä ei ole tullut ollenkaan. Vähäisiä väistämisliikkeitä oli havaittavissa, mutta ei mitään sen suurempaa. Pari kertaa se liikkeessä rähähti, mutta muuten oikein mallikasta menoa :)

Torstaina oli huippua, kun Maarianna pääsi ohjaamaan meitä sinne vantaalle. Mukaan otin Mellun ja Aadan.
Maarianna teki meille mukavan radan. Tehtiin sitä tosin osissa, kun tuo Aadakin on vasta niin alkutekijöissä. Alku pätkä oli hyppy-suoraputki-hyppy-hyppy. Viimeinen hyppy takaa kiertäen. Itse, kun olen tottunut tuon Myyn ohjaamiseen, joka ei ole mikään salama niin olen vähän ulapalla Aadaa ohjatessani. Olin myöhässä tai sitten unohdin ohjata, kun keskityin pysymään Aadan vauhdissa mukana, huoh :D Maarianna ohjeisti vaikka sihisemään heti sen jälkeen, kun koira kiertää hypyn, jotta vältyttäisiin pitkältä kaarrokselta. Sehän toimi. Lopulta se alkoi näyttää jo vähän siltä miltä pitikin. Mellukin pääsi vähän näyttämään lahjojaan. Hypyn kierto oli vähän mitään sanomatonta. Itsellä jumitti, jolloin Mellukin jumitti. Pitäisi vaan muistaa pysyä liikkeessä, eikä alkaa himmailemaan. Se on se huono luotto koiraan, joka on yksi suurimmista ongelmistani. Kyllä se Mellukin, sitten sai jutun juurestä vähän kiinni. Hauskaa sillä ainakin näytti olevan :)

Aadan kanssa otettiin vielä yksittäisinä juttuina, puomia, A:ta sekä ihan uutena rengasta. Kaikki nuo ovat Aadalle niitä hirmu jänskättäviä esteitä. Yllätyin taas. Puomilla sekä A:lla Maarianna piti Aadan hihnasta kiinni ja minä ohjasin. Kannustimme hirveästi ja Aadahan meni. Tehtiin useampi toisto ja lopulta Aada ei tarvinnut edes hirveästi apuja. Hieno likka! :)
Rengas oli kyllä noista Aadalla se kammottavin este. Maarianna piti taas hihnasta kiinni, jottai Aadalla ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin mennä renkaan läpi. Itse olin toisella puolella heiluttelemassa lelua ja kannustamassa. Saatiin se sitten menemään pari kertaa renkaan läpi, vihdoinkin. Olin kyllä niin tyytyväinen.

Viikonloppua tuli sitten itse jammailtua pendulumin keikalla Katjan kanssa. Oli kyllä niin huippua! <3

Joulukiireiden takia tällä viikolla jäi treenailut kokonaan pois, mutta ensi viikolla sitten taas uudet kuviot.

Toivottelempa tässä nyt Mellun, Myyn ja Aadan kanssa oikein hyvää ja makoisaa joulua, sekä onnellista ja menestyksekästä uuttavuotta 2011 kaikille! :)

Messari

Tulipahan siellä messarissakin taas pyörähdettyä. Jotenkin ei vain ollu samanlaista kutkuttavaa fiilistä, kuin edellisinä vuosina. Pakko siellä oli kuitenkin molempina päivinä hengailla aamusta iltaan ja shoppailla kaikenlaista tavaraa. Mukaan lähti mm. häkkiin pehmeä alusta, kaksi hihnaa, puinen-ja metallinen noutokapula, muutama lelu, furminaattori, kaksi kennelliiton semmoista ihme kirjaa mihin saa kaikki paperit kätevästi talteen ja nameja. Rahaa upposi, mutta eipä tullut mitään turhaa osteltua.

Päätin sitten jättää Aadan kotiin. Enkä kyllä kadu yhtään, vaikka muutama kymppi menikin harakoille.
Narttuja oli ilmoitettu 38 kappaletta ja ehkä noin 5 sai vain ERI:n. Tuolla turkilla Aadalla ei olisi kyllä ollut mahkuja saada edes EH:ta. Tuomarina oli norjalainen Gro Svandalsflona.
Katsoo sitten ensi vuonna mihin näyttelyihin sen ilmotan, kun jossai vaiheessa tulee ajankohtaiseksi myös se Aadan astutuskin. Nyt vain yritetään kalastella sitä itsevarmuutta näyttelytreeneistä.
Myyn kanssa olisi tarkoitus keväällä käydä ainakin Lahdessa.

Kummituksien selätys

Huhheijaa, keskiviikon treenit. Myy yllätti mut todella. Muuri ja pituus, ne kaksi kummitusta ovat pelotelleet jo pitkään. Tällä kertaa ne kummitukset saivat kyllä lähtöpassit niin pitkälle kuin pippuri kasvaa. Se hienosti ylitti molemmat, hurraa! Mentiin ihan ensimmäiseksi semmoinen ihan pikkuinen radanpätkä missä oli toisena esteenä muuri. Halusin eka tehdä tuon harjoituksen juuri sen takia, että Myyllä on vielä tarpeeksi energiaa muurin suorittamiseen.
Aluksi se oli taas vähän kankeaa ja Myy ohitti muurin pari kertaa ja muutaman kerran se himmaili vauhtia ja luisteli palikat alas.
Päätin kokeilla pari viimeistä kertaa siten, että lähden suorittamaan rataa suoraan vauhdista ilman paikka-käskyä ja siten, että menemme yhdessä muurille ja kannustan sitä hirveästi. Se toimi! Myy kyllä koski vähän niihin palikoihin, mutta ne eivät pudonneet ja se ei yhtään himmaillut.
Pituudenkin kanssa aluksi samanlaisia ongelmia, pari kertaa se juoksi palikoiden yli. Päätin sitten ottaa vain yhdellä palikalla. Sillä toisella ja korkeammalla. Myy suoritti sen hienosti. Lisäsin heti perään sen toisen palikankin. Kyllä vain, yli meni! ja vielä kaksi kertaa! siihen oli hyvä lopettaa nuo muurin ja pituuden harjoittelut siltä kerralta.
Tehtiin vielä loppuun pidempää rataa, kun meitä oli niin vähän niin kerkesimme hyvin. Kepeillä oli taas hieman ongelmia. Pitää muistaa aina yrittää "keilata" Myy kepeille. Se ei oikein toimi että on pieni koira ja ohjaaja huitoo kädellä taivaisiin. Pitää myös kiinnittää huomiota miten kävelen siinä vieressä, koska jos oma askellukseni vähänkin muuttuu niin Myyn rytmi menee ihan sekaisin.
Lopussa tuli ikävä juttu, kun huomasimme että Myy hieman ontui. Onneksi kuitenkin vasta treenien lopussa. Liekö hypännyt hieman pahasti tai tullut aalta jotenkin huonosti alas. Kotona se kuitenkin oli taas normaali eikä jalassa näyttänyt olevan enää mitään.


Loppuun vielä laitan kaksi kuvaa Aadasta, karvallinen ja karvaton versio :D aikamoinen ero.

Loppukesä

Alkutalvi

Kahden viikon treeniraportti

Taas on tovi vierähtänyt viime kirjoituksesta. On vain ollut niin hirmuisen kiire, ettei ole kerennyt treeneistä raportoimaan. Yritän saada nämä parin viikon tapahtumat suht tiiviiseen pakettiin. Sain jopa otettua eilen muutamat talviotokset koirista. Myystä jäi vielä kuvia uupumaan, kun sitä ei kauheasti houkutellut mennä pakkaseen tepastelemaan. Onneksi nyt näyttäisi ainakin muutamaksi päiväksi hellittävän nuo kovimmat pakkaset, joten ehkä Myystäkin saa sitten napsittua muutaman kuvan :)

Viime viikolla käytiin treenailemassa keskiviikkona ja torstaina. Keskiviikkona sai kyllä tehtyä tehokkaat treenit kun porukkaa oli vähemmän huonon ilman takia. Tehtiin yhtä rataa useampaan otteeseen. Ensimmäisellä kerralla meni omasta puolesta niin metsään, kun voi vain mennä. En ehtinyt kovin hyvin tutustua rataan, joten olin ihan kujalla. Ohjasin ties minne sattuu ja olin aina ihan väärällä puolella, hohhoijaa! Sen suorituksen jälkee piti kyllä hengähtää. Multa varmasti huonoin ohjaussuoritus ikinä. Viimeinen suoritus pelasti ja toiminta näytti jo siltä miltä pitääkin =) 

Aadan näyttelytreeneistä vain sen verran, että käytös oli taas parempaan päin. Pöydällä se kuitenkin vähän jännitti edellisiä kertoja enemmän, kun tällä kerralla oli eri ohjaaja. 

Aada loisti torstaina kirkkaana. Se näytti taas potentiaalisen agilitykoira puolensa, kun viime kerralla se näytti "ei tee mieli tehdä mitään" puolensa. Vauhti oli ihan täydellistä. Se on mulle täydellistä silloin, kun en meinaa pysyä Aadan vauhdissa mukana :D tehtiin pitkää suoraa putkea ja hyppykuvioita. Tällä kertaa yritin jo vähän tehdä kontaktejakin, jotka on Aadalle vähän jännittäviä esteitä. Kyllä se ne menee, kun vähän auttaa alkuun. Se takajalkojen nostaminen puomille/Aalle on Aadalle se niin sanotusti isoin askel. Jaakotuksiakin vähän tuli treenailtua näin uutena juttuna. Odotan innolla, että Aadan kenkkuikä menee ohi :)

Mellukin pääsi näyttämään kyntensä agilityn parissa. Voi, että se nautti! :) Mennä touhotti tuhatta ja sataa. Puomi ja Aakin meni tosta noin vaan ja millä vauhdilla! Ihana Meemu <3

Ainiin unohdin vallan kertoa! Käytiin viime lauantaina joukkotarkastuksissa tutkituttamassa Aadan silmät ja polvet. Hiphei! kaikki kunnossa! Silmissä on muutamia ylimääräisiä ripsiä, mutta ei mitään sen vakavampaa :D 

Serkkuni Aliinakin oli meillä koko viikonlopun ja kivaa oli! Tuli herkuteltua, herkuteltua ja vähän vielä  lisää herkuteltua ;)

Eilen suuntasin taas Myyn ja Aadan kanssa Hyvinkäälle. Agilityssä mentiin taas yhtä rataa. Muuri tuotti ongelmia, jonka osasin odottaa ja en siitä edes välitä. Jos Myy sen jotenkin menee yli niin olen tyytyväinen. Lenteli palikat tai ei. Puomilla pitäisi saada vähän lisää vauhtia, koska jos aion kisoihin niin olisi kiva edes joissain asioissa pystyä vaikuttamaan aikaan. 30 sentin esteetkin jo hidastaa Myytä tosi paljon. Minkäs sitä koolleen mahtaa, Pikkumyy :)

Aadan treenit menivät yllättävän hyvin, vaikka alkukäyttäytymisestä olisi voinut päätellä jotain ihan muuta. Heti, kun astuttiin ovesta sisään niin se korvia "hellivä" haukkuminen/huutaminen alkoi saman tien. Teki mieli vajota maan alle, kun vähän hävetti se Aadan sekopäisyys. Yksittäissuoritus meni hienosti. Pöydällä vähän taas jännitti. Liikkeissä se voisi enemmän kohdistaa katsettaan eteenpäin. Se näyttää vähän kierolta korkkiruuvilta näyttelyitä ajatellen, kun se tuijottaa ylöspäin. Tokon kannaltahan se on kiva, mutta näyttelyissä ei välttämättä niin nätin näköistä. Toki olen miettinyt messarista pois jäämistä tuon Aadan karvattomuuden takia. Jos kuitenkin päätän mennä messariin niin seuraavat näyttelyt ovatkin sitten varmaan ensi kesänä, katsoo milloin tuolle tulee karvat takaisin. Aion näyttää mikä ero tuossa Aadassa on tapahtunu loppukesän-syksyn välillä. Kunhan saan otettua siitä seisomis-kuvan karvattomana :D

Eipä tästä kirjotuksesta kovin lyhyttä näyttänyt tulevan. Minkäs teet, kun pitäisi saada kahden viikon asiat samaan pakettiin. Tässä viimeisessä kuvassa muuten näkyy aika hyvin tuo Aadan karvattomuus.