En sitten missään välissä ehtinyt julkaisemaan parin viikon takaisista treeneistä mitään postausta, kun meitsi lähti espanjaan futiksen harkkaleirille. Tässä tulisi nyt siis parin viikon takaisista treeneistä selostukset.
Viime viikko oli siis treeni taukoa ja koiratkin saivat lomailla. Pääsivät mökillekkin seikkailemaan luultavasti viimeiset seikkailut tälle vuodelle. Aadalle tosin tulee pidempi tauko, kun neiti päätti mukavasti viime viikolla aloittaa juoksunsa pitkästä aikaa. Nyt kuitenkin itse asiaan.
Maanantaina (17.10) oli Myyn vuoro päästä taas hyppelemään pitkästä aikaa. Tauti alkoi jo hellittää, mikä lie sitten olikaan. Ääni oli vielä vähän hakusessa, mutta nyt se alkaa olla jo normaali. Myyllä riitti energiaa. Tauot selkeästi tekevät tehtävänsä. En tiedä minkä ihmeen pistoksen Myy on saanut. Toisella radalla oli hyppyjen kiertoa, välistä vetoa sekä A ja putki erottelua. Se syy miksi epäilen sitä pistosta on, että putki joka on yksi Myyn lemppariesteistä hävisi tällä kertaa A:lle. Myyn kompastuskivelle. Se ihan innoissaan kiipesi A:lle. Aluksi luulin, että putkeen meno on ihan helppo homma. Ohjasinkin vähän huolimattomasti siinä luulossa, että kyllä se sinne putkeen kuitenkin menee, kun ei tuo A ole ennenkään houkutellut. Toisin kävi ja sain taas yllättyä. A meni vielä oikein sukkelasti. Yleensä ylösmenossa voimat hiipuu ja Myy oikein joutuu punnertamaan ylös. Tämä A homma oli ehdottomasti treenien suurin ylläri.
Pidemmällä radalla positiivisuuksia oli huiman vauhdin lisäksi mm. kepeille meno, välistä vedot ja takaa kierrot. Pöydällä odottaminen tuotti vähän ongelmia, mutta kyllä siitäkin selvittiin. Kohta onkin jäljellä vain pituus mikä on se ongelmien kuningas este. Elän uskossa, että kyllä se vielä joku päivä onnistuu ja Myy lopettaa sen fuskaamisen ;) On mulla vaan hieno mäyris.
Aadan aksailut onnistuivat myös älyttömän hyvin. Tehtiin pienissä pätkissä vähän pidempää rataa. Voi jehna, kun mulla on huippu shetlantilainen <3 Aada teki töitä sairaan hyvällä vauhdilla ja tekemisen ilolla. Tehtiin ekaa kertaa myös takaaleikkausta, jossa oma sähläys näytteli suurinta roolia. Saatiin kuitenkin muutama onnistunut suoritus. Yksi pätkä tuotti kanssa hieman päänvaivaa. Niinkin helppo, kuin Hyppy-suora putki-hyppy. Viimeiselle hypylle oli loiva kaarre vasemmalle. Eli ei siis täysin suora. Putken jälkeen Aada teki aina hirmuisen lenkin ja juoksi viimeisestä hypystä ohi. Sekin ratkesi, kun karjuin vain ajoissa ja kovaa ;) Outoa oli ihan kunnolla rääkyä, kun Myyn kanssa ei ole pahemmin ikinä tarvinnut korottaa ääntään. Katsellaan mitä tauko tekee Aadan pääkopalle :D
En jaksanut kovin selkeästi selostaa. Kuviakaan ei tähän hätään löydy, mutta yritetään korjata asia seuraavissa postauksissa.
maanantai 31. lokakuuta 2011
perjantai 14. lokakuuta 2011
Hyvä fiilis
Tällä viikolla on koirajutut jääneet vähän vähemmälle tämän oman sairastelun takia. Maanantaina skippasin Myyn agilitytreenit ihan suosiolla, kun ääntä ei lähtenyt juuri ollenkaan ja keskiviikkona olin vieläkin sen verran töttöröö, joten näyttelytreenitkin saivat jäädä ensi viikkoon.
Mietin eilen aika pitkään lähtisinkö agilityyn vai en. Oli vielä ehkä hieman veto pois ja ääni aika maassa. Päätin kuitenkin, että lähden ja se kyllä kannatti! Treenit meni super kivasti. Käskyttäminen oli kyllä hieman vaivalloista tämän olemattoman ja epävireisen ääneni takia, mutta ei se menoa haitannut. Uutena asiana tehtiin rengasta. Aada kyllä tajusi idean, mutta välillä se yritti fuskata ja karata palkalle renkaan ohi. Sitten vain rauhallisesti uudestaan ja taas homma alkoi luistamaan.
Sitten lisäiltiin siihen pätkään vielä hyppyjä ja putki ja lopussa oli sitten sen rengas jonka takana oli namialusta. Pari kertaa Aada ohitti renkaan ja yritti napata namit helpoimman kautta. Ei muuta, kuin uusi yritys ja tällä kertaa renkaalle lähestyminen astetta rauhallisemmin. Toimi! Aadalta ei kyllä tuota vauhtia puutu. Loppuun vielä tehtiin putki ja kolmen hypyn suora, että aada pääsi oikein kunnolla revittämään. Sillä, kun tuota energiaa tuntuu riittävän. Sen jälkeen oli hyvä lähteä kotiin hyvällä fiiliksellä. Kyllä olisi ketuttanut jos olisin jäänyt kotiin nyhväämään.
Mietin eilen aika pitkään lähtisinkö agilityyn vai en. Oli vielä ehkä hieman veto pois ja ääni aika maassa. Päätin kuitenkin, että lähden ja se kyllä kannatti! Treenit meni super kivasti. Käskyttäminen oli kyllä hieman vaivalloista tämän olemattoman ja epävireisen ääneni takia, mutta ei se menoa haitannut. Uutena asiana tehtiin rengasta. Aada kyllä tajusi idean, mutta välillä se yritti fuskata ja karata palkalle renkaan ohi. Sitten vain rauhallisesti uudestaan ja taas homma alkoi luistamaan.
Sitten lisäiltiin siihen pätkään vielä hyppyjä ja putki ja lopussa oli sitten sen rengas jonka takana oli namialusta. Pari kertaa Aada ohitti renkaan ja yritti napata namit helpoimman kautta. Ei muuta, kuin uusi yritys ja tällä kertaa renkaalle lähestyminen astetta rauhallisemmin. Toimi! Aadalta ei kyllä tuota vauhtia puutu. Loppuun vielä tehtiin putki ja kolmen hypyn suora, että aada pääsi oikein kunnolla revittämään. Sillä, kun tuota energiaa tuntuu riittävän. Sen jälkeen oli hyvä lähteä kotiin hyvällä fiiliksellä. Kyllä olisi ketuttanut jos olisin jäänyt kotiin nyhväämään.
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Kuume ja agility, ei paras combo
Pikainen raportti viime keskiviikon näyttelytreeneistä, ennen kuin alan selostamaan torstain sähläyksen täyteisistä agilitytreeneistä. Pääosassa niin ihanan häiriöherkkä Aada.
Näyttelytreeneissä plussaa oli ehdottomasti pöytäkäyttäytyminen. Väistää vielä hieman, mutta ei enää niin paljoa, että meinaisi pudota pöydältä. Liikkeet olikin sitten sellaista sekametelisoppaa, häntä pilvissä ja huomio keskittyi kentän toisella puolella treenaaviin agiliitäjiin. Aadaa ei olisi vähempää voinut kiinnostaa näyttelyhihnassa kauniisti kulkeminen, kun agility houkutteli paljon enemmän.
Torstain agilitytreeneistä voin todeta vain, että "Huhhuh!". Ei ollut järin terävä veto lähteä kuumeessa ja kurkku kipeänä treenaamaan. Aada ensinnäkin järjesti semmoisen shown, että oksat pois. Kentän toisella puoliskolla treenaavat häiritsivät sitä jotenkin extra paljon. Piti käydä joka välissä räyhäämässä ja se haahuilukin otti niin pattiin. Ei kuitenkaan heitetä kirvestä kaivoon sillä saimme myös onnistumisia. Oli pieni rata minkä pätkimme kahteen osaan.
Ei ole nyt mitään ratapiirrosta, mutta muoto oli S ja esteet meni näin 1.hyppy 2.suora putki. 3. hyppy 4. pussi 5. hyppy ja lopussa oli vielä kolmen hypyn suora. Valssi meiltä sujui kuulemma oikein hienosti. Ekalla kerralla Aada vähän valui pitkälle, mutta tokalla kerralla se kääntyi jo huomattavasti siistimmin. Valssi tuli siis 3 ja 4 esteen välissä.
Loppusuora tuotti ongelmia, kun Aada juoksi monta kertaa viimeisen hypyn ohi. Olin aina auttamattomasti myöhässä. Saatiin kuitenkin sekin sitten lopulta onnistumaan.
Jäi vähän sekalaiset fiilikset meidän tekemisestä. Saa nähdä miten tänään menee, jos kunto antaa periksi ja pääsemme treenaamaan. Se on kyllä varma, että jos vielä löytyy liikaa lämpöasteita tai pää on jumissa niin parempi ehkä jäädä kotiin peiton alle löhöömään. Ääni on kyllä vielä sen verran kadoksissa, että koiran käskytys saattaa tuottaa ongelmia.
Näyttelytreeneissä plussaa oli ehdottomasti pöytäkäyttäytyminen. Väistää vielä hieman, mutta ei enää niin paljoa, että meinaisi pudota pöydältä. Liikkeet olikin sitten sellaista sekametelisoppaa, häntä pilvissä ja huomio keskittyi kentän toisella puolella treenaaviin agiliitäjiin. Aadaa ei olisi vähempää voinut kiinnostaa näyttelyhihnassa kauniisti kulkeminen, kun agility houkutteli paljon enemmän.
Torstain agilitytreeneistä voin todeta vain, että "Huhhuh!". Ei ollut järin terävä veto lähteä kuumeessa ja kurkku kipeänä treenaamaan. Aada ensinnäkin järjesti semmoisen shown, että oksat pois. Kentän toisella puoliskolla treenaavat häiritsivät sitä jotenkin extra paljon. Piti käydä joka välissä räyhäämässä ja se haahuilukin otti niin pattiin. Ei kuitenkaan heitetä kirvestä kaivoon sillä saimme myös onnistumisia. Oli pieni rata minkä pätkimme kahteen osaan.
Ei ole nyt mitään ratapiirrosta, mutta muoto oli S ja esteet meni näin 1.hyppy 2.suora putki. 3. hyppy 4. pussi 5. hyppy ja lopussa oli vielä kolmen hypyn suora. Valssi meiltä sujui kuulemma oikein hienosti. Ekalla kerralla Aada vähän valui pitkälle, mutta tokalla kerralla se kääntyi jo huomattavasti siistimmin. Valssi tuli siis 3 ja 4 esteen välissä.
Loppusuora tuotti ongelmia, kun Aada juoksi monta kertaa viimeisen hypyn ohi. Olin aina auttamattomasti myöhässä. Saatiin kuitenkin sekin sitten lopulta onnistumaan.
Jäi vähän sekalaiset fiilikset meidän tekemisestä. Saa nähdä miten tänään menee, jos kunto antaa periksi ja pääsemme treenaamaan. Se on kyllä varma, että jos vielä löytyy liikaa lämpöasteita tai pää on jumissa niin parempi ehkä jäädä kotiin peiton alle löhöömään. Ääni on kyllä vielä sen verran kadoksissa, että koiran käskytys saattaa tuottaa ongelmia.
tiistai 4. lokakuuta 2011
Taas mahti treenit
On ollut nyt pitkä putki onnistuineita treenejä niin väkisinkin alkaa miettimään, että milloinkohan iskee takapakki. Nojoo ehkä yritän unohtaa tommoisen negatiiviset ajatukset heti alkuunsa.
Onnistuneet treenit olivat siis eilenkin ja treenien suurin ylläripylläri oli muuri. Myy ylitti sen ja otti tapansa mukaan kosketuksen päälipalikoihin, mutta riittävän kevyen etteivät ne tippuneet alas. Kepeillä tarvitsee vielä vaikeammalla puolella hieman käsiapua, mutta luulen että nekin alkavat kohta sujumaan. Pitäisi vain luottaa enemmän. Myyn vauhtikin oli taas kohdillaan.
A meni paremmin, kuin pitkään aikaan. Ylös menossa ei vauhti hidastunut juuri ollenkaan. Alas tullessa tulee hieman varoivaisemmin, mutta se on ihan hyvä vaan.
En jaksanut nyt mitään pitkää raporttia treeneistä antaa. Radat menivät puhtaasti vaikka kerran sössin takaaleikkauksen ajatuskatkon vuoksi.
Olen vähän katsellut agilitykisojakin ja juuri hyvinkäällä olisi 6.11 yhdet kisat, mihin ajattelin Myyn mahdollisesti ilmoittaa jos mitään ongelmia ei ilmene.
Onnistuneet treenit olivat siis eilenkin ja treenien suurin ylläripylläri oli muuri. Myy ylitti sen ja otti tapansa mukaan kosketuksen päälipalikoihin, mutta riittävän kevyen etteivät ne tippuneet alas. Kepeillä tarvitsee vielä vaikeammalla puolella hieman käsiapua, mutta luulen että nekin alkavat kohta sujumaan. Pitäisi vain luottaa enemmän. Myyn vauhtikin oli taas kohdillaan.
A meni paremmin, kuin pitkään aikaan. Ylös menossa ei vauhti hidastunut juuri ollenkaan. Alas tullessa tulee hieman varoivaisemmin, mutta se on ihan hyvä vaan.
En jaksanut nyt mitään pitkää raporttia treeneistä antaa. Radat menivät puhtaasti vaikka kerran sössin takaaleikkauksen ajatuskatkon vuoksi.
Olen vähän katsellut agilitykisojakin ja juuri hyvinkäällä olisi 6.11 yhdet kisat, mihin ajattelin Myyn mahdollisesti ilmoittaa jos mitään ongelmia ei ilmene.
maanantai 3. lokakuuta 2011
Monta juttua
Sorge oon taas ollut niin kiireinen, että en ole kerennyt ihan ajallaan kirjoittelemaan näitä juttuja niin tulee taas pitkä postaus.
Voi tätä hehkutuksen määrää, mutta minkäs teet, kun ei kauheasti ole moitittavaakaan. Aadan agilitytreenit 22.9 sujuivat taas tosi kivasti. Tehtiin pöytää sekä puomin alastulokontaktia ja loppuun vielä pikkuinen radanpätkä. Pöytä oli Aadalle ihan uusi tuttavuus, mutta se hiffasi sen idean aika nopeasti. Kontaktit alkaa myös sujumaan. Aadaa ei tosiaan tarvitse kovin paljoa enää hihnalla jarruttaa. Se ottaa kontaktin jo lähes itsenäisesti.
Radanpätkä oli hyppy-mutkaputki-pituus-hyppy sarja. Putkeen mentiin siitä kauemmasta (kuulostaapa tuo sana hassulta, onko edes suomea) päästä. Rata meni kerralla puhtaasti ja putkikaan ei tuottanut enään minkäänlaisia ongelmia. Lopussa odotti sitten alustalla palkka ja vielä vähän riehuttii lelunkin kanssa. Helppo pätkähän tuo oli, mutta Aadalta silti hieno suoritus ja hyvin keskittyi tekemiseen mikä on välillä vähän hakusessa.
Myyn treenit menivät maanantaina 26.9 jälleen kerran nappiin. Lyhyemmällä radalla oli kait ideana putken ja pussin erottaminen?? se jäi vähän auki, mutta kuitenkin. Hyvin meni! Pidemmällä radalla oli välistävetoja, persjättöjä tai takaaleikkauksia kumpi nyt tuntui paremmalta + puomi, rengas ja kepit. Kaikkein parasta oli kyllä ehdottomasti Myyn vauhti ja päällepäin näkyvä hyvä fiilis. Sillä oli selkeästi hirmu hauskaa. Ei sen puoleen eilen kyllä natsasi melkein kaikki. Persjätöt sujuivat, mutta olisivat voineet mennä vähän sulavamminkin. Rengas ei tökkinyt tälläkertaa ja kepit Myy haki hienosti eikä kertaakaan jättänyt kesken pujottelua. Nämä oli näitä treenejä, kun olisin toivonut videomateriaalia todistusaineistoksi loistavista treeneistä.
Ainii olen kokonaan unohtanut mainita siitä Mellun kilpirauhaskontrollista. Yksi arvo oli vähän koholla, joten saimme ohjeiksi vähän vähentää lääkityksen määrää. Katsellaan onko sillä mitään vaikutusta. Samalla tarkastettiin Mellun kyljessä ollut talirauhaspatti. Siitä otettiin rupi pois ja putsattiin haava.
Viime torstaina 29.9 Aadan treenit meni taas hienolla meinigillä, jos ei lasketa mukaan sitä ainaista haukkumista. Ria ja aivan valloittava puuteriharjislapsi Molly lähtivät mukaan turisteiksi. Oli kyllä kiva nähdä pitkästä aikaa!
Treeneissä tuli tehtyä hyppy-pöytä-hyppy sekä hyppy-pussi-hyppy pätkiä. Loppuun vielä koko puomia.
Aluksi keskittyminen oli kyllä ihan jossain muualla. Muutamat rähinät yhdelle ryhmän koirakolle, varastamista lähdöstä, ohi juoksua pöydästä ja äänekkäät vastalauseet päälle. Piti vähän keräillä itseäni ja yrittää olla mahdollisimman rauhallinen. Vaikka hampaat siinä tuntui kiristyvän. Sitten alkoi tulemaan jo niitä hyviä suorituksia. Pöydälle stoppasi tosi terävästi ja pysyikin siinä vielä niin kauan, kun annoin luvan tulla.
Pari kertaa Aada meni vähän keskustelemaan toisella kentän puoliskolla olevalle valkkarille, onneksi vain sen väliseinän läpi. Se vähän hävetti. Pussissakaan ei ollut enään mitään ongelmaa. Aada meni läpi niin, että heilahti :) Palkkasin nuo pätkät lelulla. Ah mä niin tykkään, kun tolta koiralta löytyy kivasti taistelutahtoa.
Puomi tehtiin vielä siten, että Milja piti hihnasta kiinni ja stoppasi alastulokontaktille.
Voi tätä hehkutuksen määrää, mutta minkäs teet, kun ei kauheasti ole moitittavaakaan. Aadan agilitytreenit 22.9 sujuivat taas tosi kivasti. Tehtiin pöytää sekä puomin alastulokontaktia ja loppuun vielä pikkuinen radanpätkä. Pöytä oli Aadalle ihan uusi tuttavuus, mutta se hiffasi sen idean aika nopeasti. Kontaktit alkaa myös sujumaan. Aadaa ei tosiaan tarvitse kovin paljoa enää hihnalla jarruttaa. Se ottaa kontaktin jo lähes itsenäisesti.
Radanpätkä oli hyppy-mutkaputki-pituus-hyppy sarja. Putkeen mentiin siitä kauemmasta (kuulostaapa tuo sana hassulta, onko edes suomea) päästä. Rata meni kerralla puhtaasti ja putkikaan ei tuottanut enään minkäänlaisia ongelmia. Lopussa odotti sitten alustalla palkka ja vielä vähän riehuttii lelunkin kanssa. Helppo pätkähän tuo oli, mutta Aadalta silti hieno suoritus ja hyvin keskittyi tekemiseen mikä on välillä vähän hakusessa.
Myyn treenit menivät maanantaina 26.9 jälleen kerran nappiin. Lyhyemmällä radalla oli kait ideana putken ja pussin erottaminen?? se jäi vähän auki, mutta kuitenkin. Hyvin meni! Pidemmällä radalla oli välistävetoja, persjättöjä tai takaaleikkauksia kumpi nyt tuntui paremmalta + puomi, rengas ja kepit. Kaikkein parasta oli kyllä ehdottomasti Myyn vauhti ja päällepäin näkyvä hyvä fiilis. Sillä oli selkeästi hirmu hauskaa. Ei sen puoleen eilen kyllä natsasi melkein kaikki. Persjätöt sujuivat, mutta olisivat voineet mennä vähän sulavamminkin. Rengas ei tökkinyt tälläkertaa ja kepit Myy haki hienosti eikä kertaakaan jättänyt kesken pujottelua. Nämä oli näitä treenejä, kun olisin toivonut videomateriaalia todistusaineistoksi loistavista treeneistä.
Ainii olen kokonaan unohtanut mainita siitä Mellun kilpirauhaskontrollista. Yksi arvo oli vähän koholla, joten saimme ohjeiksi vähän vähentää lääkityksen määrää. Katsellaan onko sillä mitään vaikutusta. Samalla tarkastettiin Mellun kyljessä ollut talirauhaspatti. Siitä otettiin rupi pois ja putsattiin haava.
Viime torstaina 29.9 Aadan treenit meni taas hienolla meinigillä, jos ei lasketa mukaan sitä ainaista haukkumista. Ria ja aivan valloittava puuteriharjislapsi Molly lähtivät mukaan turisteiksi. Oli kyllä kiva nähdä pitkästä aikaa!
Treeneissä tuli tehtyä hyppy-pöytä-hyppy sekä hyppy-pussi-hyppy pätkiä. Loppuun vielä koko puomia.
Aluksi keskittyminen oli kyllä ihan jossain muualla. Muutamat rähinät yhdelle ryhmän koirakolle, varastamista lähdöstä, ohi juoksua pöydästä ja äänekkäät vastalauseet päälle. Piti vähän keräillä itseäni ja yrittää olla mahdollisimman rauhallinen. Vaikka hampaat siinä tuntui kiristyvän. Sitten alkoi tulemaan jo niitä hyviä suorituksia. Pöydälle stoppasi tosi terävästi ja pysyikin siinä vielä niin kauan, kun annoin luvan tulla.
Pari kertaa Aada meni vähän keskustelemaan toisella kentän puoliskolla olevalle valkkarille, onneksi vain sen väliseinän läpi. Se vähän hävetti. Pussissakaan ei ollut enään mitään ongelmaa. Aada meni läpi niin, että heilahti :) Palkkasin nuo pätkät lelulla. Ah mä niin tykkään, kun tolta koiralta löytyy kivasti taistelutahtoa.
Puomi tehtiin vielä siten, että Milja piti hihnasta kiinni ja stoppasi alastulokontaktille.
 |
| Aadalla on karvankasvu jo ihan kivalla mallilla ;) |
Eilen heikon hapen siivittämänä pakkasin karvakamut autoon ja suuntasin keskustaan treenailemaan ja lenkkeilemään Karoliinan ja Nemon sekä Johannan ja Demin kanssa. Paljoa ei tullut treenailtua. Vähän jtn pientä. Tokoilu on kyllä jäänyt huomattavasti taka-alalle tässä viime aikoina.
Aluksi autoin Karoliinaa ja toimin käskyttäjän roolissa ja sitten hieman touhusin Mellun kanssa kaikenlaisia temppuja ja otin lyhyen paikkismakuun. Aada teki hirmu vireellä töitä. Ihan tajutonta. Seuraamisessa aika ajoin edisti, josta pieni huomautus ja korjasi paikan kyllä terävästi. Luoksetulokin oli törkeen hieno. Liikkeestä maahamenokin sujui nätisti.
Myykin pääsi vähän temppuilemaan vaikka sillä on kyllä aika suppea tuo temppuvarasto. Lyhyen treenisession jälkeen suunnistimme lenkille ja kävelimme kyrölään ainolankentälle. Aikaa meni mukavasti reilu pari tuntia. Teki kyllä hyvää. Illalla kävin vielä Riankin kanssa koiralenkillä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)