Vihdoinki tuli lunta. Tommonen luminen keli, höystettynä pikku pakkasella on ihan täydellistä. Koiratkin nauttivat, ainakin vielä. Kovat pakkaskelit ovat niin EI toivottuja.
Jotta ei mene ihan säästä puhumiseksi niin viime päivien treeneistä voisi muutaman sanan sanoa. Keskiviikkona oli taas Myyn agiliidot ja Aadan näyttelytreenit. Agilityssä mentiin yhtä vähän pidempää rataa ja siinä vieressä pystyi harjoittelemaan vähän hyppyjuttuja, puomia ja keinua. Olen aika tonttu pakko myöntää. Menin ja treenasin ehkä hieman liikaa noita oheisjuttuja Myyn kanssa, jolloin se oli jo vähän puhki kun oli meidän vuoro mennä radalle. Se kyllä näkyi. Ensi kerralla pitää kyllä yrittää olla aikaisemmin suoritusvuorossa. Radan alku meni ekalla kerralla vähän penkin alle, mutta loppu alkoi näyttää jo hyvältä. Toisella kerralla koko rata näytti jo paremmalta :) Kepitkin Myy meni oikein hyvin vaikeammalta puolelta. Suurin ongelma kohta oli radalla oleva kolmen hypyn suora. Tai no keksimmäinen hyppy oli hieman reunemmassa. Keskimmäinen hyppy piti ohittaa ja kiertää viimeinen hyppy, josta mentiin kepeille. Myy piti kunnolla ottaa haltuun, kun se meinasi alkaa sooloilemaan omiaan. Sille se keskimmäinen hyppy oli suuri houkutus. Koko ajan Myy yritti kiertää toiselle puolelleni aikomuksena hypätä keskimmäinen hyppy. Sain sen kuitenkin ohjattua oikeaan suuntaan muutamien mutkien kautta. Myy oli kuitenkin taitava nakki. Omaa tyhmyyttänihän se oli, kun treenasin vähän liikaa niitä muita juttuja.
Juuri, kun viime kerralla pääsin kehumaan miten hienosti Aada käyttäytyi näyttelytreeneissä niin tällä kertaa meni käytöksen puolesta vähän metsään. Ajoittain se meni hyvin, mutta välillä sillä taas päässä himmeni ja piti alkaa rähjäämään. Argh, se on nii hermoja raastavaa. Ei se ole ikinä virallisissa näyttelyissä tolleen rähjännyt muille kehässä. Siellä se esittää niin mallikansalaista. Positiivista oli, että Aadan pöytäkäyttäyminen on vähän parantunut, huippua Aada <3 sitä tässä ollaan haettukin. Messarissa toivon mukaan näkyisi jotain edistymisen merkkejä. Mitään erikoisia tuloksia en sieltä kyllä odota. Pakko myöntää, että vähän hävettää viedä Aada sinne. Se on niin karvaton rimpula. Tavotteet on tasan siinä, että se käyttäytyy niinkuin ennenkin kehässä, eli tosi hyvin ja pöytäkäyttäymisessä näkyisi edistystä :) Aada on kuitenkin hieno puppe muutamista pikku ongelmista huolimatta :)
Eilen käytiin taas pitkästä aikaa Aadan kanssa agilityä treenaamassa. Oli kyllä astetta huonompi treenipäivä. En ottanut mitään erikoista. Hyppyjä ja keppejä pääasiassa, kun ei tuolla näyttänyt olevan oikein intoa keskittyä. Kyllä me saatiin hyviäkin suorituksia. Taitaa Aadalla olla päällä mörrimöykkyikä. Juoksujenkin pitäisi alkaa tuossa lähiaikoina niin en sitten tiedä onko silläkin asialla vähän näppinsä pelissä. Pitää varmaan keskittyä lähinnä leikkimiseen, jotta en nyt ihan kokonaan tuota koiraa menisi pilaamaan. Kunnon toimintasuunnitelma ei olisi pahitteeksi.
perjantai 19. marraskuuta 2010
maanantai 15. marraskuuta 2010
Hallelujah
Viime viikolla tuli treenailtua vain keskiviikkona agin ja näyttelytreenien parissa. En jaksa pitkiä jorinoita nyt kirjottaa joten yritän tehdä lyhyen tiivistelmän.
Myyllä se vire vain säilyy tota agilityä kohtaan. Taas mentiin parilla lyhyellä radalla. Se jaksoi tehdä yllättävän monia toistoja, kun joskus se on ollut sitä että kun pari kertaa menee pieleen eikä palkkaa heru, niin sitten häviää kaikki fiilikset. Joukkoon mahtuu aina virheitäkin, jotka usein pistetään ohjauksen piikkiin. Pituudessa käänsimme palikat toisinpäin, ettei myy pääse hyppäämään palikoiden päälle. Tiedän, että se pääsee sen, mutta jostain syystä sen on tehtävä aina helpoimman kautta.
Tosin kukapa sitä nyt vaikeimman kautta mitään tekisikään :D Muutamia omia mokia lukuun ottamatta ihan mukiin menevät treenit :)
Aadakin osasi tällä kertaa olla edes vähän nätimmin :) räyhääminenkin jäi huomattavasti vähemmälle ja pöydälläkin meni hieman paremmin. Ehkä se siitä lähtee rullaamaan. Messaria odotellessa. Ainoa, että siellä taitaa olla karvaton shetlantilainen kehässä. Mitkään poppakonstit eivät taida auttaa tuohon karvankasvuun :(
Myyllä se vire vain säilyy tota agilityä kohtaan. Taas mentiin parilla lyhyellä radalla. Se jaksoi tehdä yllättävän monia toistoja, kun joskus se on ollut sitä että kun pari kertaa menee pieleen eikä palkkaa heru, niin sitten häviää kaikki fiilikset. Joukkoon mahtuu aina virheitäkin, jotka usein pistetään ohjauksen piikkiin. Pituudessa käänsimme palikat toisinpäin, ettei myy pääse hyppäämään palikoiden päälle. Tiedän, että se pääsee sen, mutta jostain syystä sen on tehtävä aina helpoimman kautta.
Tosin kukapa sitä nyt vaikeimman kautta mitään tekisikään :D Muutamia omia mokia lukuun ottamatta ihan mukiin menevät treenit :)
Aadakin osasi tällä kertaa olla edes vähän nätimmin :) räyhääminenkin jäi huomattavasti vähemmälle ja pöydälläkin meni hieman paremmin. Ehkä se siitä lähtee rullaamaan. Messaria odotellessa. Ainoa, että siellä taitaa olla karvaton shetlantilainen kehässä. Mitkään poppakonstit eivät taida auttaa tuohon karvankasvuun :(
maanantai 8. marraskuuta 2010
Paljon on tullut tehtyä
En ikinä saa aikaiseksi kirjoitettua tapahtumista ajallaan vaan monet jutut tulevat samassa postauksessa joten kirjoituksista tulee tosi pitkiä eikä niitä erkkikään jaksa lukea. Varsinkaan, kun en ole kerennyt räpsimään kuvia piristämään näitä kirjoituksia. Pitää ryhdistäytyä sen osalta ja joku kaunis päivä pakata kamera ja koko sirkus mukaan ja lähteä vähän kuvailemaan.
Keskiviikkona päästiin taas Myyn kanssa tosi toimiin agilityssä, kun juoksut ovat vihdoinkin ohi. Tauko teki taas ihmeitä ja Myyssä oli hirmuisesti energiaa ja tekemisen iloa. Olen hirmu ylpeä. Kisat kyllä kutittavat mielessä koko ajan. Treeneissä helpotimme muuria, laittamalla pituuden korkeimman palikan ja muurin pienet palikat siitä päältä siihen alle, jotta Myy ei fuskaa ja mene ali ;) Olin niin yllättynyt, kun se ylitti sen koskematta :o Olin jo ihan varma että se menee senkin helpoimman kautta ja hyppää siihen päälle, mutta toisimpa kävi! Kyllä sain taas olla tyytyväinen. Toisella radalla kepit tuottivat vaikeammalta puolelta ongelmia. Myy haki hienosti oikean välin, mutta tuli hieman liian lujaa joten se meni useaan otteeseen läpijuoksuksi, kun se ei enään kerennyt kääntämään kroppaansa. Myyn keskittyminenkin kepeillä alkaa välillä herpaantumaan ja peliin tulee sählääminen ja haukkuminen. Piti sitten vähän rauhoitella ja ottaa uusiksi ja sitten se lähti menemään. Myy tarvitsi kuitenkin vielä vähän apuja. Muuten molemmat radat menivät kivasti. Ne olivat helppoja, mutta ihan mukavia kuitenkin mennä.
Perjantaina oli Aadan vuoro päästä aksailemaan. Tuli tehtyä vähän keppejä ja hyppyjen kiertoja sekä välistä vetoja. Kepit meni ihan hienosti. Aada alkaa jo vähän ymmärtämään mistä on kysymys :) Aadalla oli mielestäni hyvä fiilis tehdä töitä eikä tällä kertaa tullut kauheasti mitään ylimääräisiä kohelluksia. Oma ohjaus oli kyllä välillä aika syvältä. Jäi hyvä mieli treeneistä mulle ja mikä tärkeintä myös Aadalle, joten tästä on hyvä jatkaa. Annan vähän pisteitä myös itselleni, kun hermot eivät menneet kertaakaan :D
Lauantaina mun sirkuksella oli vähän erilainen päivä. Kaikki pääsivät vähän uiskentelemaan Hyvinkäälle. En ollut ennen vienyt koiria sinne ja osasin jo arvata ettei Myy ja Mellu oikein innostuneet ajatuksesta, että ne laitettaisiin uimaan. Aada nyt sietää jonkin verran vettä, mutta Mellu ja Myy ovat ihan eri maata. Hienosti koko kolmikko kuitenkin ui :) pitää viedä ne joskus toistekin uiskentelemaan, kun ilta oli niin mukavan rauhallinen, kun siinä ei ollut kolmea karvaista kaveria sähläämässä :D
Vitsi mua vähän jänskättää, kun messari lähestyy ja Aadalta on alkanut karvat katoamaan. Toivon todella, että se ei olisi ihan karvaton voittajassa. Onhan tässä vielä reilu kuukaus aikaa saada turkkia vähän takaisin, mutta pahoin pelkään ettei se kerkeä saada mitään erikoisen hyvää turkkia messariin mennessä.
Keskiviikkona päästiin taas Myyn kanssa tosi toimiin agilityssä, kun juoksut ovat vihdoinkin ohi. Tauko teki taas ihmeitä ja Myyssä oli hirmuisesti energiaa ja tekemisen iloa. Olen hirmu ylpeä. Kisat kyllä kutittavat mielessä koko ajan. Treeneissä helpotimme muuria, laittamalla pituuden korkeimman palikan ja muurin pienet palikat siitä päältä siihen alle, jotta Myy ei fuskaa ja mene ali ;) Olin niin yllättynyt, kun se ylitti sen koskematta :o Olin jo ihan varma että se menee senkin helpoimman kautta ja hyppää siihen päälle, mutta toisimpa kävi! Kyllä sain taas olla tyytyväinen. Toisella radalla kepit tuottivat vaikeammalta puolelta ongelmia. Myy haki hienosti oikean välin, mutta tuli hieman liian lujaa joten se meni useaan otteeseen läpijuoksuksi, kun se ei enään kerennyt kääntämään kroppaansa. Myyn keskittyminenkin kepeillä alkaa välillä herpaantumaan ja peliin tulee sählääminen ja haukkuminen. Piti sitten vähän rauhoitella ja ottaa uusiksi ja sitten se lähti menemään. Myy tarvitsi kuitenkin vielä vähän apuja. Muuten molemmat radat menivät kivasti. Ne olivat helppoja, mutta ihan mukavia kuitenkin mennä.
Perjantaina oli Aadan vuoro päästä aksailemaan. Tuli tehtyä vähän keppejä ja hyppyjen kiertoja sekä välistä vetoja. Kepit meni ihan hienosti. Aada alkaa jo vähän ymmärtämään mistä on kysymys :) Aadalla oli mielestäni hyvä fiilis tehdä töitä eikä tällä kertaa tullut kauheasti mitään ylimääräisiä kohelluksia. Oma ohjaus oli kyllä välillä aika syvältä. Jäi hyvä mieli treeneistä mulle ja mikä tärkeintä myös Aadalle, joten tästä on hyvä jatkaa. Annan vähän pisteitä myös itselleni, kun hermot eivät menneet kertaakaan :D
Lauantaina mun sirkuksella oli vähän erilainen päivä. Kaikki pääsivät vähän uiskentelemaan Hyvinkäälle. En ollut ennen vienyt koiria sinne ja osasin jo arvata ettei Myy ja Mellu oikein innostuneet ajatuksesta, että ne laitettaisiin uimaan. Aada nyt sietää jonkin verran vettä, mutta Mellu ja Myy ovat ihan eri maata. Hienosti koko kolmikko kuitenkin ui :) pitää viedä ne joskus toistekin uiskentelemaan, kun ilta oli niin mukavan rauhallinen, kun siinä ei ollut kolmea karvaista kaveria sähläämässä :D
Vitsi mua vähän jänskättää, kun messari lähestyy ja Aadalta on alkanut karvat katoamaan. Toivon todella, että se ei olisi ihan karvaton voittajassa. Onhan tässä vielä reilu kuukaus aikaa saada turkkia vähän takaisin, mutta pahoin pelkään ettei se kerkeä saada mitään erikoisen hyvää turkkia messariin mennessä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)