Piiitkä postaus tiedossa

Joo ei tää postaustahti näköjään yhtään nopeammaksi muutu :D kirjottelen aina näitä valmiiksi, mutta en kuitenkaan julkaise. Ärsyttää, kun ei ole oikein kuvia ja tiedän miten kankeeta on lukea pelkkää tekstiä. Voishan tossa, joku kaunis päivä kaivaa kameran esiin ja alkaa vähän kuvailemaan.

Juoksujen aiheuttaman tauon jälkeen palattiin pari viikkoa sitten taas agilityssä tositoimiin aadan kanssa. Tehtiin ihan yksinkertaisia juttuja, joka oli ihan hyvä vaan niin sai aadakin vähän muistella vanhoja opittuja asioita. Vähän Aada vaikutti normaalia kankeammalta. Positiivista oli, että ryhmäkavereille ei kovin paljoa rähjännyt. Ensimmäinen pätkä oli semmoinen suht suora. Yksi ansa siihenkin oli sisällytetty johon sitten tokalla kerralla kompastuttiinkin. Eli kakkos hyppy ei ollut ihan suorassa linjassa vaan siellä häämöttikin kolmosena oleva muuri. Lähtö tapahtui siis pöydältä. Eka kerta meni ihan nätisti, mutta tokalla kerralla tapahtui sitten se moka. Jotenkin ohjaus jäi vähän vajaaksi ja aada ohitti sen kakkos hypyn ja oli menossa muurille. Uudestaa ja sitten mentiinkin vauhdilla oikein. Putkeen se ampui niin lujaa että törmäsi vähän siihen putken suuhun, mutta kyllä se sieltä kampesi itsensä ulos. Oli kyllä hieman hämmentynyt tapahtuneen jälkeen. En tiedä sattuiko Aadaa vähäsen, kun se oli sen jälkee hetken vähän vaisu. Unohti tapahtuneen kuitenkin aika nopeasti ja sitten ei ollut taas minkäänlaista ongelmaa.

Toinen osa lähti A:n edestä. Vinottain hyppy suoraan, itse valssasin ja sen jälkeen pari hyppyä ja pöytä. Vaikea selittää, kun ei ole mitään ratapiirrosta. Hienoa, kun Aada stoppaa niin nätisti pöydälle ja pysyykin siinä oikein hyvin.

Kolmannella pikku pätkällä treenattiin pussia. Milja palkkasi pussin suulla. Tarkoituksena oli se, että pussista tullaan suoraan ulos vaikka itse ottaisinkin etäisyyttä sivusuunnassa. Ei ole hyvä jos koira alkaa pussissa kääntyilemään ennen aikojaan tai muuten se voi jäädä sinne jumiin. Aadalle se tuntui olevan aika helppo homma. Pussiin irtoamisessa ei ollut moitittavaa. Ai miten niin mulla on ahne koira?? Vauhtia olisin toivonut asteen enemmän. Liekö vasta loppuneilla juoksuilla jotain osuutta asiaan, kun Aada oli vähän omituinen.

Viime viikon torstaina Aadalla oli ihan eri vaihde päällä. Hurjalla vauhdilla ja keskittymisellä se teki töitä. Oon niin onnessani, kun sen keskittymiskyky on parantunut tosi paljon. Alku hässäkkä oli vain semmoinen helppo U:n muotoinen pätkä missä oli hyppy-hyppy-mutkaputki-hyppy-hyppy. Aada irtosi aika kivasti putkeen ja voi jehna miten jaksankaan hehkuttaa sitä nopeutta, ah mä niin tykkään <3

Tehtiin myös välistä vetoa. Itse pitää vaan muistaa huolellisesti ohjata. Pari kertaa tuli turhia sähläysvirheitä, mutta ei mitää suuria ongelmia. Saatiin kuitenkin tehtyä muutama super nätti suoritus.

Uusi juttu oli pimeä putkenkulma. Aluksi vähän mielessä kolkutti, että noh hakeekohan se nyt sinne putkeen kuitenkaan. Milja kyllä sanoi, että Aadalle se ei varmaan ole mikään vaikea juttu. Oma luotto, kun on vähän hataralla pohjalla. Olis kuitenkin pitänyt uskoa. Eka kerta meni mönkään, joka oli täysin oman käskytykseni syytä. Sen, kun korjasin niin sitten mentiinkin tosi hienosti. Aada haki niin näppärästi putken ja lelulla palkkaus. Toimii ihan törky hyvin. Tällä viikolla on luultavasti tiedossa takaaleikkausta.

Myykin palasi taas agilitytreeneihin juoksujen järjestämältä tauolta. Tauot tekevät Myylle kyllä enemmän, kuin hyvää. Se on aina, kuin uudesti syntynyt. Tällä kertaa oli pitkästä aikaa kisamaiset treenit. Hitsi, kun mulla ei ole nyt radasta mitään kuvaa. Oli kyllä aika kiva rata. Myy suoritti hienosti myös A:n sen suuremmin punnertamatta. Nätin näköistä menoa. Kepeilläkin tuli muutama virhe sekä A:n alta menneen putken kielsi kerran, joka oli kylläkin mun virhe. Menin vähän liikaa putken eteen, jolloin Myy sitten lähti haahuilemaan A:n alle. Seuraavalla kerralla annoin vähän enemmän tilaa ja sitten se onnistui. Välistä vetokin tuotti vähän ongelmia, kun ohjasin jotenkin tosi hämärästi :D Myy jaksoi vetää kaksi kertaa radan tosi mukavalla nopeudella. Jäi kyllä tosi onnistunut fiilis treeneistä. Myy oli kyllä sairaan hieno!

Yritän ryhdistäytyä jossain vaiheessa myös tokonkin osalta. Se on jäänyt kyllä niin taka-alalle. Jotenkin ei ole ollut vain inspiraatiota treenaamiseen.

Eilen käytiin pyörähtämässä näyttelytreeneissäkin. Alun liikkeet meni jotenkin sinnepäin ei nyt mitään kamalaa eikä mitään huippu hyvääkään menoa. Pöydällä vähän väisti normaaliin tapaansa. Liikkeet sen jälkeen meni taas vähän niin ja näin, mutta ei sillä niin väliä :D sitten taas vähän jänisti, kun sitä tultiin maassa koskemaan. Oli kuitenkin reipas ja yllättävän rauhallinen! ei kovin montaa kertaa rähjännyt.

Taas puuttuu ne hemmetin kuvat! tosin löysin vasta eilen mun kameran joten ehkä saan tossa joku päivä uusia otoksia :)

Tänään olisi tiedossa vielä Aadan aksailut ja viikonloppuna onkin sitten taas messari. Sinne menen kyllä vain turistiksi.

Postausmotivaatio hakusessa

Näin on. Liekö jotain syysmasennusta tai muuta vastaavaa, kun en jaksa edes blogiin tällä hetkellä oikein panostaa. Ei kyllä olla mitään erikoista tehtykkään, mutta kuitenkin. Itse vaivun aina jonkin asteiseen horrokseen syksyllä ja talvella. Musta tulee niin laiska ja tekis mieli vaan olla peiton alla liikkumatta mihinkään.

Reilu viikko sitten maanantaina kävin kuitenkin Myyn kanssa agilityssä. Pari rataa taas. Lyhyempää rataa tehtiin itsenäisesti missä lähinnä valssailtiin. Vauhti oli aika kohdillaan vaikka päätin nostaa esteet 30 centtiin. Yleensä pidän Myyllä hieman matalampia hyppyjä ettei kovasti rasitu. Tehtiin muutamaan otteeseen rata läpi suht onnistuneesti. Mukaan mahtui pari omaa ohjausvirhettä.

Toisella radalla oli vähän enemmän ongelmia. Ensimmäisellä kerralla kompuroitiin A:lla sekä kepeillä. Toisella kerralla takaakierto, kun näytin vähän liian huonosti. A kuitenkin sujui tokalla kerralla nätimmin. Yhteislähtö alussa ilman mitään paikallaoloa toimi. Myy sai siten enemmän intoa tekemiseen.

Viime maanantaina Myyn treeneissä oli sitten ongelmia ja onnistumisia ihan tasaisesti. Oli muutama pikkuinen rata. Yhdellä radalla oli kepeille lähestymistä ja toisella puomin kontakteja joissa ei kyllä Myyn kanssa mitään suurempia ongelmia ollut. Kolmatta ei edes jaksettu tehdä jossa oli vain A:ta sekä putken pimeää kulmaa. Keppejä piti mennä juuri siltä meidän vaikeammalta puolelta ja Myy ei vain handlaa sitä vieläkään. Helposti tapahtuu sähläysefekti eikä Myy jaksa keskittyä tekemiseen. Niin kävi tälläkin kertaa ja oma turhautuminen alkoi näkyä. Saatiin kuitenki pari kertaa ihan kivat suoritukset joihin päätin lopettaa. Omaa malttia ei olisi varmaa ollenkaan huono treenata.

Toisella radalla oli treenailla puomin kontakteja joita nyt ei pahemmin Myyn kanssa tarvitse treenailla. Aika automaattisestihan se ottaa ne. Se oli Myylle aika passeli pikkurata, kun sai juosta lujaa eikä ole mitään rasittavia juttuja :) välistä vedotkin menivät mielestäni oikein nätisti.

Aadalla alkaa olemaan juoksut aika lopuillaan. Katsellaan jos vaikka ensi torstaina päästäisiin taas tositoimiin agilityssä. Turkin kasvatusprojekti etenee tällä hetkellä aika hitaasti. Näköjään alkaa taas hieman tippumaan noiden juoksujen toimesta. Ensi keväälle jos se olisi kasvanut jonkin näköiseksi, että pääsisi vähän näyttelykehissä pyörähtämään pitkästä aikaa. Eikä siinä mitään jos se turkki ei nyt kasva hurjan muhkeaksi. Aada on makeen näkönen tuommoisena sporttimallinakin :D

Mellu puolestaan on saanut viettää aika leppoisia päiviä. Se tykkää vain olla rapsuteltavana ja halailtavana. On se vaan niin mukava koiruus <3

Tokoiluunkin pitäisi ehkä panostaa. Karoliina, kyllä me taas joku päivä lähdetään teiän kanssa treenailemaan ja lenkkeilemään! ;)