Joulu on jo ovella

Taas on kulunut kiitettävästi aikaa viime postauksesta. Yritän jotenkin saada asiani tiivistettyä. Olin taas kirjoitellut treeneistä aikasemmin jo, mutta ei tullut  sitten julkaistua. Elättelin toivoa josko saisi noista koirista napattua muutaman kuvat. Turha toivo. On niin mustaa ja märkää, että mieluummin jätän kuvat ottamatta. Oottelen niitä nättejä lumisia maisemia. Muutamana päivänä sattui ihan kivat kelit. Enkös silloin ollut kuitenkin töissä ja vihdoin ja viimein päästessäni kotiin oli jo sen verran pimeää, että ei oikein huvittanut kuvailla. Toi armoton koirien kuivailukin, joka lenkin jälkeen alkaa pidemmän päälle ottaa kunnolla aivoon. Pikku pakkanen ja puuterilumi olis just jees!

Palaillaan kuitenkin niihin treeneihin ja taas mennään kovin agilitypainotteisesti. Ensi viikolla yritetään tokoilla, kun on joululomakin ja agility tauolla.

Aadan kanssa on treeneissä päässyt taas juoksemaan oikein urakalla. Onneksi olen kuitenkin suht vikkelä jaloistani kiitos futiksen, mutta ei sekään aina pelasta. Paljon ollaan kuitenkin kehitytty ja saatu onnistumisia. Mun pitää vain kehittää ryhtiä. Tuppaan aina kumartelemaan vähän liiankin innokkaasti, vaikka pitäisi yrittää olla vähän pystymässä. Tarvitsisin varmaan jotain muistuttavia sähköshokkeja, kun kumarran. Uudet kuviotkin  ovat välillä tuottaneet tuon sähikäisen kanssa päänvaivaa, mutta niistäkin selvittiin. Ensi vuoden puolella jatketaan taas samanlaisella teholla. 

Myynkin viimeiset treenit ennen lomaa menivät oikein hyvin. Itse olin vain jostain syystä välillä vähän omissa ajatuksissa niin unohdin välillä kertoa Myylle mihin pitää mennä. Oli pitkä kisanomainen rata. Ilmeisesti Saviojan rata edellisen viikonlopun kisoista. Päästiin tekemään se kaksi kertaa. A:nkin Myy suoritti taas reippaasti ja vauhti oli kohdillaan. Ei valittamista. Kisoihin en ole vielä Myytä ilmoittanut, mutta kerkeän vielä ensi viikolla jos nyt päätän mennä. Innostusta ainakin löytyisi.

Sen kummempia tavoitteita en ensi vuodelle ole asettanut. Aadan kanssa ainakin olisi tarkoitus startata tokokisoissa tuossa jossain vaiheessa. Toivon kuitenkin ensi sijaisesti, että pysytään terveinä ja vältyttäisiin suuremmilta takapakeilta.

Nyt keskitytään lomaan tai no minä ainakin sekä jouluun muutenkin ja syödään itsemme ähkyn partaalle. Sitten seuraavaksi koittaakin jo se monen koiran painajainen, uusivuosi! Itseltänihän löytyy rakettihullu, hieman paukkuarka ja paukkuarka. Sinäänsä hassua, että tuo rakettihullu on aina niin rauhallinen Mellu. Mikä vierastaakin monia asioita, mutta raketit saa sen ihan sekaisin. Se haluaa jahdata ja olla vain ulkona menossa mukana, kun raketteja ammutaan. Näin meillä, mites muilla?? :D

Tähän loppuun vielä perinteinen joulupotretti koko poppoosta!