Myy kotiutui siis torstaina 23.5, silloin oli vielä fysioterapeutin ja lääkärin kanssa tapaaminen. Käytiin läpi jumppaliikkeitä ja hoito-ohjeita sekä sovittiin ensi viikon fyssariajat ja tikkien posto, jonka jälkeen kotimatka alkoi. Yksi iso edistys askel oli jo keskiviikon ja torstain välissä tapahtunut....Myy pystyi seisomaan jo pienen hetken itsekseen! En ajatellut, että ihan näin nopeasti tapahtuu mitään noinkin ihmeellistä. Lääkärikin tokaisi, että edistyminen on kyllä ollut poikkeuksellisen nopeaa. Jatkuuko sama tahti niin sitä on vaikea sanoa, toivotaan toivotaan! :) Alku on ollut kyllä lupaava.
Kotona siis ollaan ehditty olla nyt muutama päivä ja Myyn kanssa on tullut jumppailtua ahkerasti. Vielähän tuo meno on tosi huteraa, mutta sinnikkäästi tuo pikku koira yrittää nousta jo ylös ja onnistuukin siinä aina välillä ilman tukea. Tosin kauanhan se ei ylhäällä pysy, mutta uusi edistys sekin. Pihallakin, kun ulkoilutan sitä tukien kaulaliinalla mahan alta ottaa Myy jo pieniä tepsuttelevia askelia. Ei siis koko ajan laahaa jalkojaan perässä. Olen niin ylpeä tosta pienestä tsempparista <3 Mellu ja Aadakin tajuaa ottaa vähän iisimmin Myyn läheisyydessä. Olen siitä huolimatta aina vahtimassa, kun ne ovat samassa huoneessa. Nekin on kyllä vähän hämmentyneitä tästä tilanteesta.
Aika raskastahan se sinäänsä on hoitaa tuollaista potilasta, mutta teen sen mielelläni. Haluan nyt tehdä kaikkeni, että Myy tulisi kuntoon ja pääsisi nauttimaan elämästä täysin mäyräkoiran rinnoin :)
Huomenna onkin taas fysioterapia niin pääsee Myy jälleen uiskentelemaan ja torstaina uudestaan sekä poistetaan tikit samalla :)
 |
| Väsynyt Myy kotona |
 |
| Nyt löyty mukava löhöilypaikka ;) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti