Niistoja

Maanantain agitreeneissä tehtiin siis niistoja. Asia, joka kirjaimellisesti sai mut ihan solmuun. Myykin oli aika ulapalla. Rata oli sinäänsä ihan yksinkertainen. Niistot tuotti vain päänvaivaa. Pitäisi ehkä muistaa myös se, että myy on PIENI koira. Ohjaus nimittäin aika ajoin heilui ihan taivaan tuulissa. Helppohan sinne on tuommoisen tuijotella, jonka maavara on hurjan pieni. Muutamien toistojen jälkeen homma alkoi näyttää jo siltä miltä pitikin. Kesän ulkotreenit eivät vain ole Myyn reippainta aikaa. Vähänkin jos on liian lämmin niin vauhti häviää ja koira on ihan vetelä valmiiksi ennenkuin päästään radalle. Kesäisin Myyn lemppari puuhaa onkin köllötellä auringossa tekemättä mitään ;)

Tokokisatkin lähestyvät. Paljoa ei olla treenailtu. Vähän vain muistuteltu asioita mieleen. Toivottavasti ne kisat menisivät edes kohtuu hyvin.

Aadan pennutkin kasvavat hirmu vauhtia.

Viikonloppuna voin hakea jo Aadankin takaisin kotiin. Kumman rauhallista on ollut, kun se railakkain tyyppi on ollut hetken poissa ;) heh. Palaa todellinen elo meidänkin seinien sisään.

Treeniä treeniä

Aloittelen eka kertomalla viime viikon hyppelyistä. Tehtiin pidempää kisanomaista rataa. Myy meni taas ihan matalilla hypyillä ja taas tuli huomattua, että ahneella on kurja loppu. Alku meni huippu hyvin ja Myyn oli super vauhdikas, kunnes tuli A. Kiipesi hienosti, mutta ilmeisesti tuli vähän huonosti alas ja jalkaan vähän sattui. Pitää varmaan pitää pitkä tauko tuosta A:sta ja tehä muita juttuja. Illalla Myyn jalka oli taas kunnossa eikä osoittanut mitään ontumisen merkkejä.
Mellukin pääsi vähän agiliitämään. Näyttää olevan Mellulle semmoinen mieluinen laji. Tosi mukavaa menoa ja vauhtia löytyy. Koko rata meni niin hienosti. Se saa jatkossakin toimittaa varakoiran virkaa, kun suurin osa esteistäkin on ihan hallussa :)

Tähän väliin vielä semmoinen aivoon ottava asia. Ei päästy Aadan kanssa kesän alkeiskurssille. Aion silti jollain konstilla päästä jonnekkin treenailemaan. En kyllä varmasti odota ensi kevääseen.

Sitten muihin aiheisiin. Käytiin katsomassa Aadaa ja sen vauvojakin tuossa pääsiäisenä. Aada aloitti sen tutun suun soiton heti, kun päästiin ovesta sisään. Pennutkin olivat oikein hurmaavia otuksia. Meno oli vielä semmoista mönkimistä, mutta ääni oli ainakin kohillaan. Mistä lie perinyt ;) Pentukuumekkaan ei iskenyt missään vaiheessa.

Tässä muutama otos Aadan pennuista:

Käytiin pitkästä aikaa Mellun kanssa Ukun treeneissäkin. Kunnon tokotreenithän on tullut tehtyä ehkä viime syksynä? Mene ja muista.
Mellun ongelma on aina ollut se hitaus. Sen motivointi on mulle ihan liian vaikeaa. Kaikki liikkeet näyttäisivät niin paljon paremmilta jos nopeus olisi kohdillaan.
Tehtiin aluksi paikallamakuu 2 min. Mellun vahvin liike, ylläripylläri ;D alku maahanmeno oli tahmeeta, mutta muuten meni hyvin. Seuraavaksi oli seuraamista kisanomaisesti. Ajoittain näytti ihan kivalta, mutta muuten pakka hajoili käsiin. Liikkeestä maahanmenossa annoin käsiavun, että sain siihen maahanmenoon jotain nopeutta. Luoksetulo otettiin vauhdikkaana ja kyllä sitä vauhtiakin sieltä löytyi. Loppuun vielä muutama hyppy, jota on ehdottomasti treenattava. Mellu helposti lähtee hypyn jälkeen valumaan esteen ohi. Saatiin kuitenkin pari ihan hyvää suoritusta johon oli hyvä lopettaa :)

Ilmoittauduin Mellun kanssa tokokokeeseenkin, joka on parin viikon päästä. Liikkeethän on aika mitään sanomattomassa kunnossa. Mennään nyt kuitenkin katsomaan ja kokeilemaan miten menee.

Loppuun vielä muutama keväinen kuva viime viikolta

Myyn paluu agilityn pariin

Tuli käytyä muutaman viikon tauon jälkeen taas agilitytreeneissä. Myyn jalka alkaa näyttää jo varsin hyvältä ja intoa riitti vaikka muille jakaa. Otettiin kuitenkin rauhallisesti ja tosi matalilla hypyillä ettei tule mitää suurta takapakkia. Treeneissä oli pitkä rata, mutta jätettiin suosiolla kaikki Myytä rasittavat esteet kuten Aa, pituus ja muuri pois. Tehtiin radasta vain alku ja loppu :) Rata ei sisältänyt mitään vaikeita ohjauskuvioita, joka sopi meille näin tauon jälkeen oikein hyvin. Huomaa, että ollaan oltu tauolla. Myyn vauhtikin oli ihan eri luokkaa. Sain itsekkin jo kunnolla laittaa töppöstä toisen eteen. Ihan super hienot treenit!

Mellu oli mukana varakoirana, jos tuo Myyn jalka olisi taas alkanut vaivaamaan. Eipä alkanut, joten Mellu sai olla vain sivusta seuraaja. Toki ei sekään toimeeton ollut, kun vähän tokoiltiin siinä sivussa. Olen nimittäin vähän sillä silmällä katsellut tokokisoja tälle keväälle. Pääsee Mellukin vähän tekemään jotain, kun sillä on nuo aivot ollut narikassa jo aika kauan :D Mitenkään erikoisesti en jaksa noita liikkeitä alkaa hiomaan. Ne saa nyt olla vähän sinnepäin ;)

Näyttelyitäkin uskalsin jo hieman alkaa kaavailemaan lähinnä Myytä ajatellen, kun tuo sen jalkakin näyttää olevan jo paranemaan päin :) Aadan näyttelyitä katsellaan sitten joskus, kun se palaa kotiin jnejne. Viikon päästä olisi tarkoitus mennä katsomaan Aadaa ja sen vauvoja.

Tähän loppuun vielä semmoinen varmasti kaikkia kiinnostava asia. Mihinköhän himputtiin oon onnistunu hävittämään meiän puisen ja metallisen noutokapulan sekä karvanlähtöpäivien pelastajan furminaattorin?!? Ne mystisesti hävis sen jälkeen, kun äiti ja mun veli vaihto mun huoneen järjestystä ja noi tavarat möllötti korissa mun pöydällä. Viikonlopun projektina on siis löytää ne jostain!

Vauvauutisia

Aada siis meni ja pyöräytti maailmaan maanantain ja tiistain välisenä yönä kolme pientä pupeloa. 1 pojan ja 2 tyttöä. Kaikki meni kuulemma hyvin. Matka maailmaan, vain hieman viivästyi. Noiden pienien syntymää kun jännättiin jo viikonlopun aikana :)

Aadasta ja pennuista löytyy kuvia ja juttuja Rosebridgesin blogista :)

Tämä blogi sen sijaan on ollut aika kiitettävän pitkään hissukseen. Treenit on jääny ihan kotitokoiluun ja agilitytreeneihinkään ei olla nyt vähään aikaan päästy erilaisten esteiden takia. Tänäänkin jää taas vaihteeksi väliin flunssan takia. How cool is that!?
Motivaatiokin on ihan hukassa, joten sen metsästystä jatketaan. Kahtellaan, kun se on löytynyt!

Tilaisin paremman kunnon, kiitos!

Huh! Tuli siis käytyä kuuntelemassa ja rehkimässä Lotta Vuorelan koulutuksessa. Muistelen lämmöllä futisaikoja, kun vielä omistin hyvän kunnon. Koulutus oli kokonaisuudessaan ihan loistava. Ennen omaa rääkkiä kuunneltiin juttua kontaktien opettamisesta Silvia Trkmanin 2on2of laatikkotyylin avulla. Aion kyllä ehdottomasti kokeilla tuota Aadan kanssa sitten, kun pääsemme palaamaan taas harrastuksien pariin. Haluan sille ne varmat kontaktit joskus tulevaisuudessa.

Lotan pitämä fysiikkatreeni osuus oli kyllä mun mieleen. Pääsi juoksemaan pitkästä aikaa kovaa. Jaloissa tuntu kyllä tosi hyvältä vaikka lihakset olivat vähän ihmeissään. Tommosia ohjattuja fysiikkatreenejä, kun saisi edes kerran viikossa niin olisi ihan bueno. Pitää kyllä ehdottomasti alkaa juoksemaan lenkkejä, kun lumet sulaa. Ei noi jumpat näköjään tarpeeksi hyvin pidä mun kuntoa yllä.

Mun ilme 1 kilometrin jälkeen

Ainiin ja maanantaina tosiaan käytiin Aadan kanssa siellä hallittavuustestissä ja se meni kaikilta osin mielestäni aika putkeen. Aada käyttäytyi hienosti :) Nyt vain katsellaan ja jännättään pääsemmekö kesän alkeiskurssille.

Mellu 8v

Mellu se meni ja täytti eilen huikeat 8 vuotta. Onnea! :) <3 Äsken se oli semmoinen isopieni shelttivauva. Kukaan ei varmasti usko jos väitän, että Mellu oli pentuna aikamoinen hermojen kiristäjä. Tällä hetkellä oikea rauhan ruumiillistuma. Se karkaili useaan otteeseen jänisten perään. Lenkeillä se pysyi hyvin irti, mutta auta armias kun yritti ottaa sitä hihnanpäähän kiinni niin siitäkös se vasta innostui. Monet kerrat tultiin kotiin kädet reikiä täynnä. Mitään en kuitenkaan loppujen lopuksi vaihtaisi pois :) se on ollut hirveän helppo ensimmäinen koira noin yleisesti ottaen :) se ei paljoa vaadi. Toivottavasti on vielä monta yhteistä vuotta edessä :)

Mahtimellu liitää jälleen

Tuli taas aksailtua Mellun kanssa, kun tuo Myyn jalka ei näytä vieläkään olevan kunnossa. Treenailtiin vähän sylkkäriä ja persjättöä. Mellulle aivan uutta kauraa purtavaksi. Sain taas kuitenkin yllättyä miten nopeasti Mellu oppii asioita vaikka reagointi onkin vähän hidasta ;) Kyllä tuosta vauhtiakin löytyy, kun se pääsee suoralle pätkälle. Parasta oli nähdä miten innoissaan Mellu taas oli :)

Suurleiriltä ja oisko vuos ollu joku 2006

Myyn kanssa mentiin vain pari kertaa keppejä ja putkea. Kepeillä se meidän vaikeampi puoli ei vain tunnu toimivan ollenkaan. Myy menee ihan sekaisin ja se tarttee vielä ohjausapua. Selkeästi treenauksen puutetta, mutta pistetään asia korjaukseen. Helpompi puoli alkaa menemään jo tosi kivasti. Saan itekkin otettua jo vähän etäisyyttä sivusuunnassa ettei tarvitse ihan vieressä kulkea.

Löysin Myystäkin pari pentukuvaa. Pikku nakki <3

Aadallakin oli viimeiset näyttelytreenit ennen kuin se jää lomalle. Pöydällä seisominen meni hyvin siihen asti kunnes kouluttajan namit kävivät ylivoimaisen houkutteleviksi. Sitten ajauduttiin karikolle :D Liikkeetkin sujuivat siihen asti kunnes käännyttiin ja mentiin kohti sitä kouluttajaa. Aada vähän innostui vetämään. On se kyllä semmoinen ahne possu <3 Tulee itekkin vähän vedettyä noi näyttelytreenit läskiksi, mutta pääasia että Aada vähän tottuisi maailman menoon.