perjantai 19. marraskuuta 2010

Jes lunta! + mörrimöykkyjä

Vihdoinki tuli lunta. Tommonen luminen keli, höystettynä pikku pakkasella on ihan täydellistä. Koiratkin nauttivat, ainakin vielä. Kovat pakkaskelit ovat niin EI toivottuja.

Jotta ei mene ihan säästä puhumiseksi niin viime päivien treeneistä voisi muutaman sanan sanoa. Keskiviikkona oli taas Myyn agiliidot ja Aadan näyttelytreenit. Agilityssä mentiin yhtä vähän pidempää rataa ja siinä vieressä pystyi harjoittelemaan vähän hyppyjuttuja, puomia ja keinua. Olen aika tonttu pakko myöntää. Menin ja treenasin ehkä hieman liikaa noita oheisjuttuja Myyn kanssa, jolloin se oli jo vähän puhki kun oli meidän vuoro mennä radalle. Se kyllä näkyi. Ensi kerralla pitää kyllä yrittää olla aikaisemmin suoritusvuorossa. Radan alku meni ekalla kerralla vähän penkin alle, mutta loppu alkoi näyttää jo hyvältä. Toisella kerralla koko rata näytti jo paremmalta :) Kepitkin Myy meni oikein hyvin vaikeammalta puolelta. Suurin ongelma kohta oli radalla oleva kolmen hypyn suora. Tai no keksimmäinen hyppy oli hieman reunemmassa. Keskimmäinen hyppy piti ohittaa ja kiertää viimeinen hyppy, josta mentiin kepeille. Myy piti kunnolla ottaa haltuun, kun se meinasi alkaa sooloilemaan omiaan. Sille se keskimmäinen hyppy oli suuri houkutus. Koko ajan Myy yritti kiertää toiselle puolelleni aikomuksena hypätä keskimmäinen hyppy. Sain sen kuitenkin ohjattua oikeaan suuntaan muutamien mutkien kautta. Myy oli kuitenkin taitava nakki. Omaa tyhmyyttänihän se oli, kun treenasin vähän liikaa niitä muita juttuja.

Juuri, kun viime kerralla pääsin kehumaan miten hienosti Aada käyttäytyi näyttelytreeneissä niin tällä kertaa meni käytöksen puolesta vähän metsään. Ajoittain se meni hyvin, mutta välillä sillä taas päässä himmeni ja piti alkaa rähjäämään. Argh, se on nii hermoja raastavaa. Ei se ole ikinä virallisissa näyttelyissä tolleen rähjännyt muille kehässä. Siellä se esittää niin mallikansalaista. Positiivista oli, että Aadan pöytäkäyttäyminen on vähän parantunut, huippua Aada <3 sitä tässä ollaan haettukin. Messarissa toivon mukaan näkyisi jotain edistymisen merkkejä. Mitään erikoisia tuloksia en sieltä kyllä odota. Pakko myöntää, että vähän hävettää viedä Aada sinne. Se on niin karvaton rimpula. Tavotteet on tasan siinä, että se käyttäytyy niinkuin ennenkin kehässä, eli tosi hyvin ja pöytäkäyttäymisessä näkyisi edistystä :) Aada on kuitenkin hieno puppe muutamista pikku ongelmista huolimatta :)

Eilen käytiin taas pitkästä aikaa Aadan kanssa agilityä treenaamassa. Oli kyllä astetta huonompi treenipäivä. En ottanut mitään erikoista. Hyppyjä ja keppejä pääasiassa, kun ei tuolla näyttänyt olevan oikein intoa keskittyä. Kyllä me saatiin hyviäkin suorituksia. Taitaa Aadalla olla päällä mörrimöykkyikä. Juoksujenkin pitäisi alkaa tuossa lähiaikoina niin en sitten tiedä onko silläkin asialla vähän näppinsä pelissä. Pitää varmaan keskittyä lähinnä leikkimiseen, jotta en nyt ihan kokonaan tuota koiraa menisi pilaamaan. Kunnon toimintasuunnitelma ei olisi pahitteeksi.

maanantai 15. marraskuuta 2010

Hallelujah

Viime viikolla tuli treenailtua vain keskiviikkona agin ja näyttelytreenien parissa. En jaksa pitkiä jorinoita nyt kirjottaa joten yritän tehdä lyhyen tiivistelmän.
Myyllä se vire vain säilyy tota agilityä kohtaan. Taas mentiin parilla lyhyellä radalla. Se jaksoi tehdä yllättävän monia toistoja, kun joskus se on ollut sitä että kun pari kertaa menee pieleen eikä palkkaa heru, niin sitten häviää kaikki fiilikset. Joukkoon mahtuu aina virheitäkin, jotka usein pistetään ohjauksen piikkiin. Pituudessa käänsimme palikat toisinpäin, ettei myy pääse hyppäämään palikoiden päälle. Tiedän, että se pääsee sen, mutta jostain syystä sen on tehtävä aina helpoimman kautta.
Tosin kukapa sitä nyt vaikeimman kautta mitään tekisikään :D Muutamia omia mokia lukuun ottamatta ihan mukiin menevät treenit :)

Aadakin osasi tällä kertaa olla edes vähän nätimmin :) räyhääminenkin jäi huomattavasti vähemmälle ja pöydälläkin meni hieman paremmin. Ehkä se siitä lähtee rullaamaan. Messaria odotellessa. Ainoa, että siellä taitaa olla karvaton shetlantilainen kehässä. Mitkään poppakonstit eivät taida auttaa tuohon karvankasvuun :(

maanantai 8. marraskuuta 2010

Paljon on tullut tehtyä

En ikinä saa aikaiseksi kirjoitettua tapahtumista ajallaan vaan monet jutut tulevat samassa postauksessa joten kirjoituksista tulee tosi pitkiä eikä niitä erkkikään jaksa lukea. Varsinkaan, kun en ole kerennyt räpsimään kuvia piristämään näitä kirjoituksia. Pitää ryhdistäytyä sen osalta ja joku kaunis päivä pakata kamera ja koko sirkus mukaan ja lähteä vähän kuvailemaan.

Keskiviikkona päästiin taas Myyn kanssa tosi toimiin agilityssä, kun juoksut ovat vihdoinkin ohi. Tauko teki taas ihmeitä ja Myyssä oli hirmuisesti energiaa ja tekemisen iloa. Olen hirmu ylpeä. Kisat kyllä kutittavat mielessä koko ajan. Treeneissä helpotimme muuria, laittamalla pituuden korkeimman palikan ja muurin pienet palikat siitä päältä siihen alle, jotta Myy ei fuskaa ja mene ali ;) Olin niin yllättynyt, kun se ylitti sen koskematta :o Olin jo ihan varma että se menee senkin helpoimman kautta ja hyppää siihen päälle, mutta toisimpa kävi! Kyllä sain taas olla tyytyväinen. Toisella radalla kepit tuottivat vaikeammalta puolelta ongelmia. Myy haki hienosti oikean välin, mutta tuli hieman liian lujaa joten se meni useaan otteeseen läpijuoksuksi, kun se ei enään kerennyt kääntämään kroppaansa. Myyn keskittyminenkin kepeillä alkaa välillä herpaantumaan ja peliin tulee sählääminen ja haukkuminen. Piti sitten vähän rauhoitella ja ottaa uusiksi ja sitten se lähti menemään. Myy tarvitsi kuitenkin vielä vähän apuja. Muuten molemmat radat menivät kivasti. Ne olivat helppoja, mutta ihan mukavia kuitenkin mennä.

Perjantaina oli Aadan vuoro päästä aksailemaan. Tuli tehtyä vähän keppejä ja hyppyjen kiertoja sekä välistä vetoja. Kepit meni ihan hienosti. Aada alkaa jo vähän ymmärtämään mistä on kysymys :) Aadalla oli mielestäni hyvä fiilis tehdä töitä eikä tällä kertaa tullut kauheasti mitään ylimääräisiä kohelluksia. Oma ohjaus oli kyllä välillä aika syvältä. Jäi hyvä mieli treeneistä mulle ja mikä tärkeintä myös Aadalle, joten tästä on hyvä jatkaa. Annan vähän pisteitä myös itselleni, kun hermot eivät menneet kertaakaan :D

Lauantaina mun sirkuksella oli vähän erilainen päivä. Kaikki pääsivät vähän uiskentelemaan Hyvinkäälle. En ollut ennen vienyt koiria sinne ja osasin jo arvata ettei Myy ja Mellu oikein innostuneet ajatuksesta, että ne laitettaisiin uimaan. Aada nyt sietää jonkin verran vettä, mutta Mellu ja Myy ovat ihan eri maata. Hienosti koko kolmikko kuitenkin ui :) pitää viedä ne joskus toistekin uiskentelemaan, kun ilta oli niin mukavan rauhallinen, kun siinä ei ollut kolmea karvaista kaveria sähläämässä :D

Vitsi mua vähän jänskättää, kun messari lähestyy ja Aadalta on alkanut karvat katoamaan. Toivon todella, että se ei olisi ihan karvaton voittajassa. Onhan tässä vielä reilu kuukaus aikaa saada turkkia vähän takaisin, mutta pahoin pelkään ettei se kerkeä saada mitään erikoisen hyvää turkkia messariin mennessä.

torstai 28. lokakuuta 2010

Onnistumisia

Aadan kanssa käytiin eilen taas vähän aksailemassa. Ekat oikeasti ihan hyvin menneet treenit. Ainoa SUURI ongelma on se, että keskittymiskyky on aika huolestuttavan minimaalinen. En tiedä miten saisin tehtyä itsestäni oikein superhyper kiinnostavan, että mikään muu ei enää häiritsisi ympärillä. Tuntuu, että Aada vähän väliä keskittyy seuraamaan mitä ympärillä tapahtuu.
Jotain edistymistä kuitenkin havaitsin. Aada meni kujakepit vaikka viime kerralla se ei halunnut mennä, kun sitä häiritsi ne verkot siinä ympärillä. Palkkasin lelulla vahdista ja pari kertaa laitoin keppien päähän alustalle nameja. Hyppyjen kierrotkin meni ihan kivasti silloin kun keskittyminen oli edes vähän parempaan päin. Otin kolmen hypyn suoraa, jonka jälkeen oli tarkoitus saada Aada kääntymään tiukasti oikealle. Kappas kuinka kävikään...Aadapa päätti juosta suoraan kuuntelematta yhtään mitä sille sanoin tai no siinä vaiheessa jo huusin kun se ampaisi kuin ohjus haukkumaan jotain ihme säkkiä mikä näytti siitä niin epäilyttävältä. Tein saman pariin kertaan ja nuo pari muuta kertaa se sitten kääntyi kun huusin sille terävästi "tässä!" ja heiluttelin lelua :D
Pituuttakin tuli vähän otettua siinä samalla, kun tehtiin erilaisia hyppykuvioita, hienosti meni! :) Tällä kertaa Aada jaksoikin paremmin, hyvähyvä =) Lopussa tuli kuitenkin nolotilanne, kun seuraavat treenaajat tuli halliin ja Aada sattui olemaan siinä vaiheessa vielä irti niin sepä päätti lähteä tavalliseen ärsyttävään tapaansa räyhäämään sille vieraalle koiralle, prkl! Tuntuu ettei Aadalla ole mitää itsesuojeluvaistoa. Se on kyllä huomattu monta kertaa. En tiedä yhtään mitä tekisin tuon räyhäämis asian suhteen, hmm. Mulle se on iso pähkinä purtavaksi.

tiistai 19. lokakuuta 2010

Vauhdikasta menoa ja ronskeja ajatuksia

Jooh voishan näitä päivityksiä tulla vähän useammin, mutku ei aina oikeen kerkiä ja muutenkin on paljon helpompaa kirjottaa useammat treenailut samaan aikaan.
Viime torstaina ja perjantaina käytiin taas treenailemassa agilityä, ihan perus jutuilla mentiin tuon Aapelin kanssa. Torstain treenit alkoivat ihan kivasti. Otin Aadan kanssa muutaman kontakti treenin puomilla. Se meni ihan hyvin vaikka Aada onkin aika jäässä ja tahtoo pian pois puomilta, kun sillä on se ihme jänskätys tai pelko puomia kohtaan. Aion unohtaa hetkeksi nuo kontakti esteet ja keskittyä semmoisiin juttuihin mistä Aada eniten tykkää. Ei viitsi vielä kauheasti kiusata sitä puomilla ja aalla. Lopussa alkoi näkymään taas väsymisen merkkejä, kun tahti alkoi hidastumaan ja Aadalta alkoi häviämään kiinnostus. Otin vielä muutaman hypyn ja putken jotka meni tosi hienosti.
Perjantain treenien alku oli kyllä aikamoisen kankea, kun ei tuo tahtonut olla oikein yhteistyöhaluinen ja siinä samalla taisi itselläkin pariin otteeseen hermot kiristyä. Itse kun tuppaan olemaan vähän semmoinen, että jos joku asia ei hetkessä mene putkeen niin sitten savu nousee ja poskia alkaa kuumottaa, joka ei kyllä ole hyvä juttu. Pitää siis alkaa vähän treenailemaan omien hermojen kestävyyttä. Siinä sitten pariin kertaan yritin vähän hillitä itseäni ja sitten alkoi tulemaan jo hyviä suorituksia, thank god. En ole ihan kaikkea kerennyt tässä vaiheessa jo pilaamaan. Otin Aadan kanssa ihan lyhyttä suoraa putkea ja erilaisia hyppykuvioita mm. välistä vetoja. Palkkasin lelulla, kun totesin sen toimivan paremmin. Aadalla alkoi olemaan jo tekemisen haluakin. Liekö tuolla iällä olevan näppinsä pelissä, että välillä ei oikein kiinnosta. Saatiin monta onnistunutta suoritusta alku kankeudesta huolimatta ja siihen oli hyvä lopettaa, ei tässä nyt mikään kiire vielä ole. Tutustutaan rauhassa noihin agilityn kuvioihin. Arvatkaas mitä! Mellukin pääsi näyttämään miten agilityä oikein mennään. En olisi uskonut, että se ihan noin tykki on! Siis ne jotka on oikeasti nähny miten Mellu joskus leireillä on agilityä mennyt ;) ei varmasti ehkä voi uskoa, kun nyt kerron miten hienosti se meni :D Siis se meni hirmu hyvin. Otettiin pientä oma kehittelemää rataa :D Aankin se meni niin innolla, kun muutama vuosi sitten sen kirjaimellisesti "kuoli" Aan eteen leirillä ;D Pitää ottaa se useammin mukaan ku se näytti tykkäävän tosi paljon. Onneksi Myynkin juoksut alkavat kohta olemaan ohi niin sekin pääsee taas treeneihin mukaan.

Tänään tein kaikkien kanssa erikseen tokon merkeissä lyhyet treenit. Kävin ensin treenaamassa Aadan kanssa tuossa läheisellä hiekkakentällä. Sillä oli nyt hyvin intoa tehdä töitä. Aluksi hieman leikittiin jonka jälkeen otin lyhyitä seuraamis pätkiä ja käännöksiä. Välillä se tuppasi seuraamaan liian edessä ja käännöksissä se voisi olla kyllä hieman tiiviimmin mukana. Muuten se meni mielestäni ihan hyvin. Luoksetulot otin siten että kun se lähti tulemaan luokse palkkasin sen lelulla täydestä vahdista. Hyvä Aada <3 Liikkeestä maahanmeno olisi voinut olla nopeampi ja liikkeestä seisominen sujui hyvin, kun palkkasin sen saman tien taakse stopista. Piti vielä vähän kädellä näyttää, mutta pikkuhiljaa aletaan häivyttämään sitä pois. Otin myös pari lyhyttä Paikkamakuuta. Aika oli ehkä joku 40 sekunttia, itse laskettuna. Pysyi koko ajan paikallaan eikä näyttänyt edes levottomalta :)
Mellun kanssa enimmäkseen leikittiin ja temppuiltiin ja se näytti niin iloiselta, kun se pääsi juoksentelemaan sinne kentälle. Mellun kanssa tuli otettua pari luoksetuloa. Ihan oikeaoppinen ja vauhti. Kummatkin oli tosi hienoja ja vauhdikkaita. Seuraamisessa se seurasi vähän liian kaukana. Saisi olla tiiviimpi, mutta eipä se haitannut. Pääasia, että Mellulla oli kivaa :)
Myyn kanssa otettiin tuossa omalla pihalla tolppien kiertoa, kun se tykkää siitä niin hirveästi. Myyn ollessa hyvässä vireessä otin muutaman luoksetulon ja seuraamista. En tiedä mitä päässäni on silloin joskus liikkunut, kun olen opettanut myyn tulemaan eka eteen ja siitä sivulle, hmm. Pitää alkaa luoksetuloissa käyttämään vain pelkkää sivulle- käskyä kun se suoraan sivulle tulo sujuu paljon paremmin. Mymme seurasi oikein mallikkaasti ja reippaasti. Pitäisiköhän sitä miettiä niinkin ronskia vetoa, että treenaisin sille kaikki liikkeet jotenkin hallintaan ja kävisin kokeilemassa miten se toimii kisoissa. Myy kyllä tykkää paljon enemmän agilitystä. Eipä me kuitenkaan mitään menetettäisi jos käytäisiin kokeilemassa tokokisoja Myynkin kanssa :D Nyt on kyllä tullut jo liikaa ajatuksia, joita pitää vähän haudutella. Toivottavasti saan edes joitan niistä toteutettua ihan oikeastikkin :D

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Surusta huolimatta hyvät treenit

Tuo otsikko kuvaa lähinnä viime keskiviikon agitreenejä Myyn kanssa. En ole yksinkertaisesti kerennyt aikaisemmin kirjoittamaan kun on ollut kiireitä ja viime viikolla en vain jaksanut kun oli muutakin ajateltavaa. Treenit Myyn kanssa viime keskiviikkona menivät kuitenkin ihan nappiin, vaikka kuvittelin että ne menisivät penkin alle ajatellessani kaikkea muuta. Ajatukset kuitenkin kohdistuivat koko ajan agilityyn eikä siinä oikein kerennyt mitään muuta ajattelemaan, onneksi.

Meillä oli kolme lyhyempää rataa teemoina hyppyjen kiertoa + valsseja, pimeää putkenkulmaa sekä kontakteja. Myy huvitti kaikkia, kun sillä oli armoton meno päällä :D Ensimmäinen harjoitus meille oli tuo hyppyjen kiertoa + valsseja. Kun käskin sitä hyppäämään ensimmäisen esteen niin se päästi epävireisen hassun kuuloisen haukahduksen ja lähti liikkeelle turkkiputkella. Se nauratti kaikkia, kun kukaan ei voinut uskoa että siitä lähtee niin omituinen ääni. Hassu Myy <3 Oma ongelma tuossa radalla oli se että tuppaan taputtelemaan aika usein käsiäni kuvitellen, että se jotenkin saisi Myyhyn enemmän liikettä. Ei se kuitenkaan ihan noin ole. Turhista käsien taputteluista pitää päästä eroon, koska se ei yksin kertaisesti kerro Myylle mitään. Huomattavasti paremmin se meni ku jätin taputtelut pois. Se on vain mun oma kehittelemä pakkoliike josta pitää päästä eroon! Pitää säästää nuo taputtelut ainoastaan siihen, että kerron Myylle missä menen, kun se on putkessa tai pussissa eikä tiedä minne suuntaan lähteä.
Tuo rata missä oli pimeä putkenkulma oli itsenäinen harjoitus. Sekin meni tosi kivasti. Kepit menivät tällä kertaa tosi hyvin, jes! Niitä pitää kyllä vielä treenata paljonpaljonpaljon. Ainoa ongelma oli, että kun lähetin Myyn putkeen niin se juoksi vain onnellisesti putkesta tultaessa suoraan, vaikka yritin huutaa ja taputtaa ja pitää kaikenlaista elämää että se tajuaisi kääntyä oikeaan suuntaa. Kokeilin pari kertaa kunnes sitten vaivauduin juoksemaan putken toiseen päähän ja huiskuttelemaan putken suulle, että Myy varmasti tajuaa mihin suuntaan pitää kääntyä.
Viimeisellä radalla olikin sitten noita kontaktien treenaamista ja Myyn "rakastama" Aa-este, jonka alla meni kovasti houkutteleva putki. Pari kertaa tuo rontti menikin putkeen, kun se yleensä tekee kaikkensa välttääkseen Aan. Lopulta se kuitenkin meni Aan ja millä vauhdilla! Yhtään se ei jäänyt himmailemaan ylös mentäessä. Se ei ole varmaan ikinä kiivennyt noin ripeästi ylös. Olin ihan monttu auki ja hirmu iloinen :D Treenit menivät kyllä hienosti ja Myyllä vain riittää tuota intoa :) Nyt me ollaankin muutaman kerran pois, kun Myyllä sattui alkamaan juoksut.

Eilen lähdimme Karitan kanssa agiliitelemään Aadan ja Rinon kanssa. Alkeitahan tässä vielä opiskellaan joten ei mitään ihmeellisiä treenejä voi odottaa, mutta kummallakin meni kuitenkin tosi hyvin :) Aadalla on kuitenkin iskeny joku jännitys Aata ja puomia kohtaan, mutta eiköhän ne siitä taas ala sujumaan kun käydään vain aktiivisesti treenailemassa. Hypyt menevät ihan kivasti, vaikka Aada välillä tuppaa haahuilemaan ja se vähän kiristää välillä hermoja. Uun muotoinen putkikin sujui jo hyvin. Tuo tunti on kyllä hirmuisen pitkä aika kun kahdestaan treenaa, että Aadakin väsyy nopeasti. Otettiin loppuun pari kivaa juttua ja leikittiin :D Kyllä tää tästä. Hiljaa hyvä tulee :)

Mellunkin kanssa kävin vähän treenailemassa, tosin tokoa vain :) aika hyvällä mielellä Mellu teki töitä. Se tykkää paljon temppuilla kuiten kieriä ja hypätä käsien läpi jne. joten päätin temppuilla sen kanssa paljon ja ottaa aina siinä välillä muutaman tokoliikkeen. Tosin en jaksanut oikein kiinnittää oikeisiin asentoihin huomiota, koska yritin että sillä on hyvä fiilis tehdä töitä ja niinhän sillä näytti olevan. Mellu ei oiken kestä jos siltä aletaan vaatia kauhean paljoa, koska sillä häviää äkkiä viimeisetkin tekemisenhalun rippeet. Temppuilujen välissä tehtiin muutamia vauhdikkaita maahanmenoja ja seisomisia. Tuo seisominen oli kyllä nätti. Se pysähtyi heti, vaikka yleensä se hiipii muutaman askeleen eteenpäin. Palkkasin sen aina heittämällä namin, että saisi vähän nopeutta tekemiseen. Seuraamisen lähtökin oli hyvä. Mellu lähti ripeästi mukaan eikä jäänyt mietiskelemään mitään omiaan. Otettiin vielä muutama luoksetulokin, toinen semmoinen oikeaoppinen ja loppuun vielä vauhtiluoksetulo, että varmasti jää hyvä mieli :) Ajattelin, että voisin ehkä suunnata Mellun kanssa kisoihin ensi keväänä :)

lauantai 2. lokakuuta 2010

Tittidii vähän useammat treenailut samassa paketissa

Nyt taitaakin tulla tosi pitkä postaus, kun kirjoittelen keskiviikon,torstain ja eilisen eli perjantain treenailuista :D Laiskimuspontimus, kun olen niin ajattelin päästä vähemmällä kun kirjoitan kaikki samaan aikaan ;) 

Keskiviikkona 19 pv oli Myyn agilitytreenit. Toinen rata oli Myylle vähän haastava. Siinä oli kaikki Myylle ongelmia tuottavat esteet kuten muuri, pituus ja kepit. Muurissa tulee esteeksi Myyn pituus ja mataluus. Sillä ei riitä ponnistusvoima sen ylitykseen vaan palikat putoavat kun se hyppää muurin päälle. Joskus kyllä käy munkki ja palikat pysyvät paikallaan :D Mutta en jaksa tuon Muurin takia stressata. Pääasia, että se jotenkin ylittää sen.
Myy on joskus hienosti mennyt pituuden yli, mutta jostain syystä niin ei tapahdu enää. Myy ovela nakkinen suorittaa helpoimman kautta ja yksinkertaisesti juoksee palikoiden yli. Se ei vain jostain syystä tajua että sen pitäisi hypätä sen yli. Kyllä se yhdellä palikalla sujuu, mutta sitten kun tulee kaksi niin sitten ei enää sujukkaan. Pitää ottaa se työnalle, kun kuitenkin tiedän, että Myy kyllä pääsisi se yli kunhan vain kunnolla yrittäisi. Kepeissä on se sama ja vanha probleema. Se helposti alkaa koheltamaan eikä keskity, jolloin puolessa välissä keppejä tulee tiplu :D ja Myy kuulemma tuijottaa suoraan eteen jolloin keppien hahmotus vaikeutuu. Nooh pitää vaan treenata ja onneksi se onnistuu niissä mun ja Karitan itsenäisissä treeneissä.

Onneksi kävi treeneissä hyvä tuuri ja saimme sen helpomman radan ja Myylle ehdottomasti kivemman radan treenien loppuun, että varmasti jää hyvä fiilis :) Siinä Myy sai juoksennella ihan innoissaan. Oman ohjausvirheen takia Myy meni kerran renkaasta ohi ja uun mallisen putken oikeaan päähän se kerran jumitti eikä malttanut mennä, kun kokeiltiin vaikeamman kautta. Eli olin Myyn oikealla puolella. Olisin tehnyt siinä kohtaa valssin, että olisin päässyt Myyn vasemmalle puolelle jos olisin sen helpommin ja varmemmin halunnut mennä. Myyn kanssa, kun kerkeää tekemään sen valssin joka paikassa :) Myy meni kyllä putken tosi hienosti kunhan itse vain tajusin miten pitää ohjata! :) Oli kuitenkin hienoa, että loppuun saatiin onnistumisen kokemuksia.

Sitten siirrytään torstain tokoiluihin. Treenailtiin Aadalmiinan ja Nemoskuukkelin kanssa omatoimisesti. Otetiin aluksi yhdessä paikkamakuu. Otin sen lyhyellä ajalla ja matkalla. Aada kerran nousi alussa, mutta se oli oma moka, kun annoin sille paikka käskyn eikä se ollut edes kuulolla. Ja sitten tuli vähän ahnedittua. Ajattelin ottaa yhden askeleen sivulle ja katsoa miten Aada pysyy, mutta olisihan se pitänyt tietää ettei Aada vielä kestä sitä. Tyhmä minä! Kyllä me kuitenkin pari onnistunutta saatiin. Otin myös lyhyet pätkät seuraamista, jotka oli ihan jees. Sekä pari luoksetuloa, mitkä oli myös ihan hyviä. Aada on niin hieno vaikka hermot voisivat olla paremmat, mutta tällä hetkellä pistän sen iän piikkiin ;)

Lopuksi vielä ne eiliset agit. AADA ON NYT SIIS VIRALLISESTI STARTANNUT AGILITYN! ;) heh. Oltiin eilen Karitan ja Rinon kanssa treenailemassa itsenäisesti siellä Vantaalla. Otin Aadan kanssa eilen pääasiassa hyppyjä, putkea, puomia. Aada osoittautui kyllä aika nopeaksi. Taitaa tulla ohjaajalle ongelma pysyä sen perässä joskus tulevaisuudessa. Hypyt ja hyppyjen kierrot meni kyllä aika hyvin. Pari kertaa se vähän haahuili hypyn jälkeen, mutta muuten ok. Otin myös hyppy-putki yhdistelmää, hienosti meni näin ekaksi kerraksi :) puomi nyt meni silleen miten sen nyt ekalla kerralla pitäisikin mennä. Eli rauhallisesti. Jossain vaiheessa huomasi, että Aadalla alkaa puhti loppua joten otin sen kanssa loppuun vielä jonkun helpon jutun :) ekaksi kerraksi voisin sanoa, että aika jätte hyvin meni :) Kerkesin siinä vielä Myynkin kanssa tekemään jotain ja hyvällä mielellähän se tekikin :>

Tänään ajattattelin että voisin vähän tokoilla Mellun kanssa, katsotaan miten se toimii. Luulisin, että ihan hyvin :)